Valikoiva lapsiystävällisyys

Posted on Updated on

Uutisvälineet ovat pitkin vuotta tiedottaneet kuntien heikoista taloustilanteista ja massiivisista säästötarpeista. Sosiaalisektori ei ole saanut säästötalkoissa erityisasemaa. Eletään vuosittaisen budjetin julkistamisen hetkiä, jota sosiaalityöntekijät ovat oppineet odottamaan kauhulla.

Helsingin budjetin osalta uutisointi näytti ensilukemalta positiiviselta. Helsingin Uutisissa ja Helsingin sanomissa kehuskeltiin, että budjettia rukattiin lapsiystävälliseksi. Lasten kerrottiin hyötyvän eniten muutoksista, koska rahaa lisättiin niin varhaiskasvatusvirastolle, lastensuojelulle kuin neuvolatoiminnallekin. Myös opetustoimi ja nuorten harrastustoiminta jäivät plussan puolelle, eikä alle 3-vuotiaiden Helsinki-lisää poistettu. Helsinkiläisten lasten kannalta tilanne näytti aurinkoiselta ja poliitikot olivat yli puoluerajojen tyytyväisiä siihen, ettei lapsilta tällä kertaa säästetty laisinkaan.

Samaan aikaan kaupunki päätti säästää 10 miljoonaa toimeentulotuesta. Vuonna 2012 toimeentulotukea saaneista lapsiperheitä oli 12 %. Vaikka lapsiperheiden osuus vaikuttaa pieneltä, toimeentulotukea saavissa perheissä oli yhteensä yli 14 000 lasta [1]. Toimeentulotukeen turvautuminen tarkoittaa lapsiperheelle jatkuvaa pennin venyttämistä ja toivetta siitä, ettei mitään yllättäviä menoja tule. Sellainen voi olla lapsen koulukuvat, jalkapalloturnausmaksu tai talvikengät.

Lapsiperheiden pienituloisuus ja köyhyys on tutkimuksissa todettu perustavanlaatuiseksi ongelmaksi, joka eriarvoistaa ja vähentää toimintamahdollisuuksia. Tutkimusten mukaan köyhyydessä ei ole kyse vain taloudellisista asioista, vaan se vaikuttaa myös lapsen kasvuun ja kehitykseen [2]. Huoli perheen toimeentulosta ei kuormita vain vanhempia, vaan sitä kantavat myös lapset. Perheille tarjotut ohjaus- ja terapiapalvelut eivät toimi, ellei samaan aikaan kiinnitetä huomiota perheen taloudelliseen tilanteen paranemiseen.

Helsingin ”lapsiystävällistä” budjettia kasvatettiin pääasiassa niiden toimialojen kohdalla, jotka palvelevat kaikkia perheitä tulotasosta riippumatta. Miten huomioitiin se, ettei köyhien lapsiperheiden tilanne huononisi entisestään? Kuinka varmistettiin, että näiden perheiden lapset pääsevät hyötymään opetustoimen tai harrastustoimen budjettien lisärahasta?

Taisi käydä niin, että toimeentulotuen leikkausten myötä köyhille lapsiperheille ainoa hyöty on lastensuojelun budjetin lisääminen. Rahaa lastensuojelu kyllä tarvitseekin, sillä lapsiperheiden toimeentulotuesta säästäminen johtaa taatusti lastensuojelun tarpeen kasvuun.

Nimimerkki: Yours truly

Kuvaaja: Pekka Ojaniemi
Kuva: Pekka Ojaniemi

[1] Ahlgren-Leinvuo, H. (2013) Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotukivuonna 2012. http://www.kuusikkokunnat.fi/SIRA_Files/downloads/Toimeentulotuki_18092013.pdf

[2] Franzén, E. & Vinnerljung, B. & Hjern, A. (2008) The Epidemiology of Out-of-Home Care for Children and Youth: A National Cohort Study. British Journal of Social Work, 7, 1043 – 1059
myös Kestilä, L. & Paananen, R. & Väisänen, A. & Muuri, A. & Merikukka, M. & Heino, T. & Gissler, M. (2012) Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät. Rekisteripohjainen seurantatutkimus Suomessa vuonna 1987 syntyneistä. Yhteiskuntapolitiikka, 77, 34 – 52.

Advertisements

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s