Nyt löytyi Suomeen uusi Nokia!

Posted on Updated on

Revitään valtiontalous nousuun heikentämällä sosiaalialan työntekijöiden koulutusvaatimuksia!

Helsingin Sanomat uutisoi¹ 28.11.2013 hallituksen rakennepaketin yhdeksi kiistakapulaksi sosiaalialan pätevyysvaatimukset. Sosiaalialan pätevyysvaatimusten alentaminen nostetaan toistuvasti asialistalle ja siihen painostetaan mediassa². Huhu sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuksien alentamisesta sai verenpaineemme nousemaan.

Kumisaappailla tallomista

Vaikka sosiaalityöntekijät ovat korkeasti koulutettuja, he eivät ole korkeasti palkattuja. Miksi valtiontalouden pelastaminen pudotetaan sosiaalihuollon ammattilaisten harteille – sosiaalityöntekijöitä on koko maassa noin 5 000 ja heidän keskipalkkansa noin 3 000 euroa kuussa – näistä roposista ei kunnan kirstu paljoa köyhdy.

Miksi ei lääkäreiden, sairaanhoitajien, opettajien tai ekonomien kelpoisuuksia ehdoteta madallettavaksi? Heidän tilalleen voisi saman mallin mukaan palkata matalamman koulutuksen saaneita hoitajia, koulunkäynninohjaajia tai merkonomeja. Kun vauhtiin päästään, miksipä ei lopeteta kouluttamista kokonaan!

Social work – connecting people

Sosiaalialan kelpoisuusehdot ovat ensimmäisenä leikkuulaudalla, koska alalla palvellaan marginaalista osuutta väestöstä. Asiakkaina ovat samat ihmiset, jotka jäävät yhteiskunnallisissa “uudistuksissa” aina muiden jalkoihin. Valtio sortaa alan työntekijöiden välityksellä heikompiosaisia.

Sosiaalialan työ on vastuullista. Olisi epäeettistä siirtää heikompiosaisten palvelut sellaisten ammattiryhmien harteille, joiden koulutus ja osaaminen eivät riitä mm. asiakkaan oikeusturvan varmistamiseen. Erityisesti sosiaalityöntekijän tekemillä toimenpiteillä ja päätöksillä voi olla merkittäviä vaikutuksia ihmisten elämään. Työ liittyy usein vaikeisiin lastensuojelu-, mielenterveys- ja päihdeongelmiin sekä eriarvoistumisen ehkäisyyn.

Sosiaalityö tarjoaa yhteiskunnan viimesijaista turvaa ihmisille, jotka eivät saa itselleen tukea ja apua muualta. Se on erityisosaamista vaativaa, eettisesti haasteellista työtä, joka edellyttää paitsi hyviä vuorovaikutustaitoja, myös kykyä kriittiseen ajatteluun ja taitoa soveltaa tieteellistä tietoa. Työssä joudutaan välillä puuttumaan itsemäärämisoikeuteen tahdonvastaisin toimenpitein. Sosiaalialalla riittää vaativia tehtäviä myös ammattikorkeakouluissa koulutetuille sosiaalialan ammattilaisille, joiden osaaminen korostuu asiakkaiden kanssa tehtävässä tiiviissä lähityössä.

Poliitikkojen kvartaalitaloutta?

Sosiaalialan kelpoisuusehtojen madaltamista ehdottavat tahot eivät selvästikään ymmärrä, mitä sosiaalialalla ja sen eri sektoreilla sekä ammateissa tehdään. Karsimalla marginaaliryhmien kanssa työskentelevien kelpoisuusehdoista halutaan mielistellä hyvinvoivaa enemmistöä. Ehdotuksen tavoitteena on hakea helppoja säästöjä, kestävien ratkaisujen etsimisen sijaan. Syntyy väkisinkin vaikutelma, että sosiaalialalla työskentelevien asiantuntemus ja osaaminen pyritään ohittamaan.

Eduskunta lisäsi valtion vuoden 2013 lisäbudjettiin 1,4 miljoonaa euroa sosiaalityön koulutuksen laajentamiseen. Nyt rakennepaketissa oleva ehdotus pätevyysvaatimusten alentamisesta vaikuttaa vähintäänkin poukkoilevalta politiikalta. Yliopistot ovat lisänneet koulutuspaikkoja, joten eikö olisi järkevämpää ensin katsoa, mitä tehdyt päätökset tuottavat?

Sosiaalisen tekijän ratkaisuehdotukset ovat:

  • Korjataan pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä hallitusti, mutta pian. Varmistetaan kuntiin työrauha ja kunnolliset työolot vaativalle työlle. Sosiaalitoimessa on ammattitaitoa ja uskallusta kehittää työtä siten, että se paitsi lisää kuntalaisten hyvinvointia myös tuottaa merkittäviä taloudellisia säästöjä. Esimerkkinä mainittakoon Imatran kunnan satsaukset hyvinvointineuvolaan ja perhetyöntekijöihin³.
  • Lopetetaan pikaratkaisut. Vuosikymmeniä jatkunutta työvoimapulaa ei ole todellisuudessa haluttu korjata, vaan ratkaisuksi on esitetty toistuvasti kelpoisuusehtojen madaltamisen kaltaisia temppuja. Sosiaaliala tarvitsee terveydenhuollon tapaan ammatinharjoittamislain. Kansalaisten ja asiakkaiden oikeusturvan vuoksi, heidän asioitaan hoitavat ja niistä päättävät koulutetut ammattilaiset.
  • Kehitetään ammattiryhmien välistä työnjakoa. Kelpoisuusehtojen madaltamista olennaisempaa on eri ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen ja selkiyttäminen. Tämä edellyttää systemaattista kehittämistä ja tutkimusta sosiaalihuollon ympäristöissä.
  • Tunnustetaan sosiaalityö tieteenalana. Sosiaalityö on paitsi ammattikäytäntö myös akateeminen tutkimusala, joka tuottaa tietoa sosiaalisista ongelmista ja niihin puuttumisen keinoista. Tutkimuksissa tarkastellaan mm. sosiaaliturvajärjestelmän toimivuutta ja tehdään kehitysehdotuksia sen parantamiseksi. Sosiaalialan ammattien kehittyminen edellyttää tutkimusrahoitusta.
  • Huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksessa sosiaalihuolto tasavertaisesti terveydenhuollon rinnalla. Tähän saakka uudistusta on tehty terveydenhuollon ehdoilla. Tähän on tultava muutos, koska terveydenhuollon lääkkeillä ei voi ratkaista sosiaalisia kysymyksiä.


Terveisin,
Blogin ylläpitäjät

kuva 2

[1] Neuvottelut rakenne­paketista jatkuvat illalla – lue kiistakysymykset HS 28.11.2013
http://www.hs.fi/politiikka/Neuvottelut+rakennepaketista+jatkuvat+illalla++lue+kiistakysymykset/a1385608856493

[2] Säästöjä pätevyysvaatimuksista HS 19.11.2013
http://www.hs.fi/kotimaa/a1384760732805?jako=37449fa9c1d145344d766b81cbf358be
sekä vastauksemme: Lapsen oikeudeksi kaventui puuro ja pesu. Sosiaalinen tekijä -blogi 20.11.2013.
https://sosiaalinentekija.wordpress.com/2013/11/20/lapsen-oikeudeksi-kaventui-puuro-ja-pesu/

[3] Imatran hyvinvointineuvola palkittiin Kunnallinen lastensuojeluteko -palkinnolla 15.4.2013
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2013/03/Sivut/lastensuojelun-palkittu.aspx

Mainokset

25 thoughts on “Nyt löytyi Suomeen uusi Nokia!

    Napanöyhtä said:
    18.12.2013 21.03

    Petkaa vahvasti kompaten

    anonyymi said:
    11.12.2013 15.14

    Miksikö valtiontalouden pelastaminen pudotetaan sosiaalihuollon ammattilaisten harteille? No koska asiakkailta ei voi enää kupata. Rikkaillehan annettiin nykytilanteessakin veronalennus, vaikkei se edes laskennallisesti kasvattanut valtion verotuloja vaan vähensi niitä.

    Jokainen, joka äänestää Kokoomusta eikä ole miljonääri on hölmö, joka rikkoo tämän maan.

    Alaa pitkään puolelta jos toiselta seuranneena said:
    30.11.2013 11.22

    Tätä keskustelua lukiessa tulee eittämättä mieleen, että miksihän ammattikorkeakoulujärjestelmä on ylipäänsä tehty Suomeen – ei niistä valmistuneille näytä olevan tehtäviä kun pitää pyrkiä yliopistollisen koulutuksen saaneiden tehtäviin. Tulee näin vaan turha ja kallis järjestelmä, joka ei Suomeen taida edes soveltua (mahtua). Oli siis koulutuspoliittinen virhe tehdä yliopistolle (muka) riunnakkainen korkeakoulujärjestelmä. Keskiasteen tutkinnot olisivat riittäneet – eikä olisi sekaannusta että ”ollaan samalla rasolla” ja siis ”samoilla vällä matkassa”. Siitä löytyisi säästöjä, kun nuo tarpeettomat, päällekkäisiksi mielletyt koulutukset lopetettaisiin. Näin voi sanoa, kun seuraa keskustelua.

    Nimim. ”alaa pitkään puolelta jos toiselta seuranneena”

    Leena Korhonen said:
    30.11.2013 10.34

    Rakenneuudistuksen ”ilosanomaa” pohtimassa osaltani tässä olen. Sosiaali- ja terveysalan integraatio siellä puhuttivat. Rakenteellinen inventointi uutena tulokkaana poliittisessa retoriikassa oli hauska kevennys.

    Itselleni jäi mieleen lause johon rakennepaketin ilosanoma kiteytyi ”tarkoitus on vapauttaa työvoimaa kunnista tuottavampaan työhön”. Termit, kuten kuntatalouden ja julkisen talouden tuottavuus, työurat alku ja loppupäästä osittain ja talouden tuotantopotentiaalisuuden nosto viittaavat johonkin tiettyyn suuntaukseen. Mietityttää taas mitä peitellään näissä retorisissa kehyksissä.

    Sosiaali- ja terveysintegraatioon kohdistettu ”korjaussarja” saattaa osittain olla oikeilla jäljillä, nyt pitäisi vain kuunnella niitä jotka ovat uudistuksia käytännössä toteuttamassa. Toivottavasti ei palata ajassa taaksepäin väärissä asioissa.

    Ikääntyneiden ”kotona mahdollisimman pitkään” asuminen on mielestäni hyvä suunta. Tärkeää on huolehtia palvelujen toimivuudesta ikääntyneille heidän koteihinsa niin, että turvallisuus, osallisuus ja toimijuus sekä arvokas ikääntyminen kokonaisuudessaan mahdollistuvat kaikille ikääntyneille kodin sijainnista riippumatta. Se miten hoidamme yhteiskuntamme ikääntyneet kertoo yhteiskuntapoliittisesta laadusta.

    Korkeakoulutus pitäisi kyetä säilyttää sivistysvaltiossa yksilöiden valintana ja tavoitteena siten, että se ei johda enenevään akateemiseen työttömyyteen kuten nyt on suuntana. Tämän asian taustoja pitäisi ”inventoida” ja järkeistää.

    Heikompiosaisia tulee tukea oikeasti eikä vain puheissa, ja heidän olemista arjessa rakentaa paremmaksi. Tärkeää on lisäksi ihmisten integroiminen heidän yhteiskuntaansa tavalla, joka on heille optimaalinen ja varmistaa jatkuvuutta hyvälle arjelle. Kustannusajattelu on toisaalta hyvä, mutta se keihin yhteiskunnan jäseniin päättäjien suuntaamat säästöt kohdistuvat on jälleen kerran kyseenalaista.

    Sanni said:
    30.11.2013 0.41

    Petkan kommenteissa rinnastaa amk- ja yliopistotutkinnot häiritsee se, ettet selvästi tunne sosiaalityön TIETO ja TIEDEperustaa. Sosiaalityöllähän on oma tietopohjansa, teoriansa ja useampikin. Ei se muodostu millään ”henkilökohtaisilla ominaisuuksilla”. Eivät lääkäritkään siten pätevöidy. Toiset lri:t voivat olla huonompia kuin toiset esim. asiakastyössä ja tätähän nähdään joka ammatissa.

    Lisäksi käytännön työssä paljon sosionomien kanssa sos.toimessa (ls) työskennelleenä sos.työntekijänä (YTM) uskaltaisin sanoa, että kyllä heidän osaamisensa olisi parempi, jos olisi sos.tt:n tutkinto käytynä. Prosessin , lakien YMMÄRTÄMISEN ( ei yksittäisiä pykäliä, vaan laajempi ymmärrys julkishallinnossa toimimisesta, oikeuksista..) ja kriittisen ajattelun osalta ehkä. Toisilla tämä näkyy vähemmän, toisilla enemmän. Ja arvostan täysin kuitenkin heidän tutkintoaan ja osaamistaan, mitä ovat paljon työssä toimiessaan oppineet.

      Marika said:
      30.11.2013 21.38

      Oletko Sanni sitä mieltä, ettei sosionomi (AMK) (YAMK) koulutus perustu tietoon, tieteeseen, teorioihin, lain tuntemukseen jne? Oletko sitä mieltä, ettei käytössä ole samaa tietopohjaa?

      Vaikkakin kaikella sosiaalialan työllä on sitä säätelevä laki, tietopohjansa ja työhön sovellettavat teoriat, niin ihmisethän tätäkin työtä tekevät. Sosiaalityötä toteutetaan ihmisenä ihmiselle, vaikkakin kaikessa tulee ottaa huomioon yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Näkemykseni mukaan tällöin on suuri merkitys myös sosiaalityötä tekevän henkilön henkilökohtaisilla ominaisuuksilla. Mitä tulee asiansa osaavaan ja hyvään lääkäriin, kyllä hänellekin on suuri merkitys sillä, kuinka pystyy kohtaamaan potilaan. Aina kun tehdään työtä ihmisten auttamiseksi, henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on suuri merkitys.

      On sitten koulutuspohja yliopisto tai ammattikorkeakoulu, henkilökohtaisissa valmiuksissa työhön löytyy varmasti itse kullakin tarvetta oman ammattitaidon ylläpitoon, kehittämiseen ja kriittiseenkin tarkkailuun. Vaikka kuinka olisi sitä tiedettä ja lakipohjaa taustalla, se ei sulje pois kunkin tarvetta kiinnittää huomiota omiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa tehdessään työtä asiakkaiden parissa.

      Voisi väittää niinkin, että siinä jos sosiaalityöntekijän yliopistollisessa koulutuksessa korostetaan esim. lakioppineisuutta, sosionomi (AMK) (YAMK) tutkinnon suorittaneella on vahvemmat taidot varsinaisessa asiakaskohtaamisessa. Koko sosionomi (AMK) koulutuksen läpi korostuu sen vahvan tietoisuuden saavuttaminen, kuinka juuri minä ammattilaisena kohtaan asiakkaani ja autan häntä parhaiten huomioiden yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät.

      Kokisin olevan vastakkainasettelun sijasta rakentavampaa pohtia sitä, kuinka näillä kahdella koulutuspohjalla on omat vahvuutensa sosiaalialan työssä. En näe sen poissulkevan sitä mahdollisuutta, etteikö erillaisilla koulutustaustoilla kyettäisi saamaan aikaan riittävää ammattitaitoa samoihinkin sosiaalialan työtehtäviin. Tämän päälle ne henkilökohtaiset ominaisuudet ja valmiudet oman ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen ovat avainasemassa siinä, minkälaiseen työhön on kykeneväinen.

        Sosionomi amk, YTM, sosiaalityöntekijä said:
        1.12.2013 10.16

        Ehkä meillä, joilla on sekä sosionomi (amk) että sosiaalityön maisteritutkinto on paras kokemuspohjainen tieto siitä, mitä eroa näillä koulutuksilla on. Tokikaan en tiedä, millainen sosiaalityöntekijä olisin ilman sosionomi-koulutusta, mutta tiedän, millainen sosiaalityöntekijä olisin ilman YTM-tutkintoa. Itselleni oli aivan selvä, että koska haluan toimia sosiaalityöntekijänä, hankin itselleni siihen vaadittavan pätevyyden. Sosionomi-koulutus ei olisi nykyiseen työhöni riittävä, tai ainakin ymmärrykseni tietyistä asioista olisi varsin puutteellinen. Sosiaalityöntekijänä toimiessa kaiken perustana on lainsäädännön vahva osaaminen, yhteiskuntasuhteiden ymmärtäminen, sosiaalityön teorioiden tunteminen ja eettisen työskentelytavan rakentaminen tämän tiedon pohjalta. Huomaan, että työskentelen monesti ns. lähempänä asiakasta verrattuna muihin sosiaalityöntekijöihin, joka saattaa juontaa juurensa aiemmasta koulutuksestani. Tässä, asiakkaan kohtaamisessa, yliopistokoulutuksella olisi opittavaa sosionomi-koulutukselta.

        Omassa organisaatiossani työskentelee myös sosionomeja. Työnjako meillä on selvä, he tekevät asiakkaiden kanssa lähityötä ja me sosiaalityöntekijät kannamme asiakkaiden tilanteista kokonaisvastuun ja koordinoimme yhteistyöverkostoja. Arvostamme toistemme osaamista. Molemmille ammattiryhmille riittää töitä ja molempia tarvitaan. Koulutuksen erilaisuudesta johtuen, tehtävät eivät kuitenkaan voi olla samat. Ja jos me alan sisällä jo olemme sitä mieltä, että sosiaalityöntekijänä voi toimia lähes minkä koulutuksen saanut henkilö tahansa, en ihmettele, että alan arvostus on heikohkoa yhteiskunnassamme. Oman oksan sahaaminen ei ole suurta viisautta.

          Marika said:
          1.12.2013 18.45

          Itseäni hämmästyttää eri yhteyksissä sellaiset kommentit, joissa jonkun todetaan ajattelevan, että sosiaalityöntekijänä voisi toimia millä koulutuksella tahansa. Käsittääkseni sosiaalihuollon lainsäädännön uudistuksessa on puhuttu sosionomi (YAMK) tutkinnosta, jolla avautuisi kelpoisuus myös sosiaalityöntekijän virkaan. Myös sosionomi (AMK) muuntokoulutusta on pohdittu. Voi toki olla, että itse olen ymmärtänyt jotain väärin.

          Sosionomi (AMK) on alempi ammattikorkeakoulututkinto. Sosionomi (YAMK) on ylempi ammattikorkeakoulututkinto, jonka pohjakoulutukseksi vaaditaan sosionomi (AMK) tutkinnon lisäksi kolmen vuoden alan työkokemus. Kumpikaan näistä koulutuksista ei siis ole mikä tahansa koulutus, vaan molemmat ovat korkeakoulutasoisia tutkintoja.

          Olisikin kovin mielenkiintoista tietää, mitä ovat nämä aina joskus mainitut minkä tahansa koulutuksen saaneet sosiaalityöntekijät ja ketkä oikeasti ajattelevat, että sosiaalityöntekijänä voisi toimia millä koulutuksella tahansa.

            Sosiaalityön opiskelija said:
            3.12.2013 14.47

            Itseäni hämmästyttää se, miksi ihmiset jotka haluavat toimia sosiaalityöntekijöinä eivät hakeudu koulutukseen josta valmistutaan sosiaalityöntekijäksi. Minulle oli ihan selvää, että koska haluan sosiaalityöntekijäksi, hakeudun yliopistoon opiskelemaan sosiaalityötä. Sosiaalityöntekijänä ei voi toimia millä tahansa koulutuksella, vaan se vaatii sosiaalityön maisterin tutkinnon. Kuka ihme kauppaa sosiaalityöntekijöiksi haluaville näitä sosionomin AMK- ja YAMK-koulutuksia?

            Ei muuta kun yliopiston sisäänpääsykokeiden materiaalit kehiin ja pänttäämään! Siitä se tie sosiaalityöntekijäksi lähtee.

    Nihil de nobis, sine nobis said:
    30.11.2013 0.17

    Komppaan Petkaa! Kentällä näkee kaikenlaista, eikä sos.ohj pohjaiset ole kokemukseni mukaan osoittautuneet yliopisto sisariaan- tai veljiään kehnommiksi millään saralla. Itseasiassa, päinvastoin erottuvat edukseen. Lisää väyliä sosionomi amk:eille sosiaalityöntekijöiksi. Samalla sitouttaisi työpaikkoihin, joka olisi edukseen asiakkaille.

    Sosiaalinen tekijä responded:
    29.11.2013 15.23

    Tärkeää on myös pitää keskustelua yllä siitä miksi sosiaalityötä tehdään ja minkä takia marginaaleissa olevien etujen ajaminen on myös valtaväestön kannalta tärkeää. Sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus ei ole laajemmaltikaan yhteiskunnan etu. Eriarvoistuminen vaikuttaa negatiivisesti mm. yhteiskunnalliseen luottamukseen, rikollisuuteen, osallisuuden tunteeseen ja kansanterveyeen. On loppujen lopuksi meidän kakkien edun mukaista että heikompien puolia pidetään.

    Sossu said:
    29.11.2013 14.22

    Sosiaalityöntekijät sosiaalitoimistoissa toimivat virkavastuulla, koska he tekevät julkishallinnollisia päätöksiä (esimerkiksi toimeentulotukea ja lastensuojelua koskevat päätökset). Kuten vaikkapa taannoinen Eerikan tapaus osoittaa, sosiaalityöntekijä voi joutua vakavaan vastuuseen päätöksistä, joita hän joutuu työssään tekemään. Nämä päätökset vaikuttavat vahvasti asiakkaiden elämään.

    Nyt käydään paljon keskustelua siitä, että sosiaalipuolella tehtäviä siirretään sosionomeille (AMK). Käytännön työtä tehneenä tulee mieleen, että mikäli esimerkiksi lastensuojelussa päätökset tekevä ja niistä vastuun ottava sosiaalityöntekijä ei tehtäväjaon (sekä asiakasmäärien, mikä on resurssikysymys) vuoksi pääse kiinni perheiden arkeen ja opi tuntemaan heitä, millä perusteilla hän näitä päätöksiä voi enää tehdä? En ole kuullut lääkäreistä, jotka leikkaavat potilaita / tekevät diagnooseja tms. hoitajien antamien tietojen perusteella tapaamatta potilastaan ja tutustumatta tähän. Sosiaalipuolen päätökset ovat asiakkaan näkökulmasta usein yhtä merkittäviä.

    Sosiaalityöntekijän työstä ei mielestäni tee houkuttelevaa se, että työnkuva sidotaan toimistoon, josta paperipinojen takaa tehdään isoja päätöksiä ja otetaan niistä vastuu – ja kaikki tämä ns. toisen käden tietoon perustuen. Itsellänikin on erinomaisia kokemuksia sosionomeista (AMK) perhetyöntekijöinä ja työpareina, mutta jo valmiiksi työvoimapulasta kärsivää sosiaalipuolta ei myöskään kannata organisoida sosiaalityöntekijöille kestämättömäksi työympäristöksi, kun pulaa työvoimasta on jo valmiiksi.

      Leena Korhonen said:
      30.11.2013 10.40

      Potilaiden asioista päättäviä lääkäreitä, jotka eivät näe potilaitaan on Kelan organisaatiossa. Tuolloin kysymyksessä esim. työkyvyttömyyseläke.

    Sanna Lähteinen said:
    29.11.2013 13.28

    En ymmärrä, miksi tutkintojen tason rinnastaminen vedetään aina mukaan näihin keskusteluihin. Se on aivan eri asia kuin tutkintojen sisältö. Kyllä sosiaalityöntekijälläkin on samantasoinen tutkinto kuin opettajilla tai papeilla, mutta emme silti väitä olevamme päteviä opettajiksi tai papeiksi.

    Sosiaalityö perustuu muun muassa yhteiskuntatieteelliseen tietoon, eettiseen ja juridiseen osaamiseen. Tärkeä osa koulutusta ovat myös sivuaineopinnot, esimerkiksi psykologia, kasvatustiede tai julkisoikeus sekä tutkimusmetodologinen opetus ja pro gradu -tutkielma, jotka kaikki omalla tavallaan rakentavat sosiaalityöntekijän osaamista. Näitä kaikkia opetetaan vain yliopistoissa.

    Oman käsitykseni mukaan sosionomi (ylempi amk) -tutkinto rakentuu sosionomi (amk) -tutkinnon pohjalta suoritettavana erikoistavana jatkotutkintona, joka ei tuota osaamista sosiaalityöntekijän tehtävään. Monenlaista muunlaista osaamista se kyllä tuottaa ja sille on käyttöä työelämässä!

    Minusta koko alan kannalta on kestämätöntä, että tämä ikuinen vääntö ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon rinnastamisesta yliopistossa suoritettuun sosiaalityön tutkintoon otetaan esille. Järkevämpää olisi keskittyä työnjaon kehittämiseen kuin kelpoisuuksien muuttamiseen. Yliopistoissa tuotettu sosiaalityön pätevyys on verrattain yhtenäinen yliopistoista riipppumatta. Ylempien amkien pätevyyden myötä tämä sekoittaisi kentällä olevaa osaamista ja pätevyyksien tunnistamista tarpeettomasti.

    Sen sijaan kannatan kyllä, että kelpoisuuslakiin kirjattaisiin pätevyys sosionomi ylempi amk -tutkinnolle. Mutta 3 §:n mukainen sosiaalityöntekijän pätevyys se ei voi olla.

      Petka said:
      29.11.2013 14.01

      YAMK-sosionomin ja sosiaalityön pääaineopinnot suorittaneen maisterin välinen substanssiosaamisero on mielestäni olematon verrattuna mainittuihin toisiin ammatteihin: opettajaan tai pappiin. Todelliset pätevyyserot muodostuvat uskoakseni enemmän yksilöiden välisistä muista henkilökohtaisista ominaisuuksista ja valmiuksista. Luultavasti tämä rinnastamiskysymys tulee esille niin kauan kuin keinotekoisen tuntuinen pätevyyserottelu pysyy voimassa. Mielestäni sopiva muotoilu kelpoisuuspykälään voisi olla vaikkapa: tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan riittävä tuntemus.

        Sanna Lähteinen said:
        29.11.2013 14.30

        Petka, mihin perustat kommenttisi olemattomasta substanssiosaamiseroista?

        Minusta kysymys ei ole keinotekoisesta erottamisesta. Sen voin sanoa työkokemukseni ja oman tutkimuksen kautta kertyneen näkemyksen pohjalta. Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksella on eri tehtävä ja tavoite kuin yliopistojen sosiaalityön koulutuksella. Korkeakoulujen duaalimallin mukaisesti.

        Ehdotuksesi soveltuvasta ylemmästä kk-tutkinnosta ja alan riittävästä tuntemuksesta on sosiaalihuollon ja sen asiakkaiden kannalta aivan kestämätön. Se ei missään nimessä kehittäisi alaa eteenpäin, päinvastoin.

          Petka said:
          29.11.2013 16.25

          Uskon että koulutusmonopolin purkaminen voisi lisätä koulutusten laatua entisestään. Näkisin että sosiaalityöntekijän tehtäviin vaadittavat tiedot ja valmiudet voi hankkia korkealla koulutuksella ja kokemuksella useammalla kuin yhdellä tavalla. Sosiaalityö on ymmärtääkseni käytännönläheistä, elämänmakuista, laajan ja monipuolisen tietomäärän hallintaa ja soveltamista vaativaa vastuullista työtä, jossa ihmissuhdeosaaminen, hyvä arvostelukyky ja erinomaiset viestintätaidot ovat välttämättömiä. Miksei tällaiseen tehtävään voisi valmistua muualta kuin yliopisto-nimisestä korkeakoulusta?

          Pahoitteluni kaikille siitä, että tämä YO-YAMK -keskustelu on nyt vienyt tarpeettoman paljon huomiota muilta blogin tärkeiltä aiheilta minun myötävaikutuksellani. Kuten Sossu sanoi, sosiaalityön työnjakoa mietittäessä tärkeää olisi turvata päätökset allekirjoittavan työntekijän riittävä kohtaaminen asiakkaiden kanssa. Tässä toinen ja tärkeämpi aihe ratkottavaksi!

          Kaisa said:
          29.11.2013 16.28

          Itse sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneena ja sekä sosionomin että sosiaalityöntekijän työtä tehneenä sosiaalityön opiskelijana en koe keskustelua pätevyysvaatimusten alentamisesta mielekkääksi tai kummankaan ammattiryhmän etuja ajavaksi. Sosionomin (AMK) tutkinto painottuu käytännönläheiseen asiakastyön osaamiseen kun taas sosiaalityön opinnoissa korostuu laaja yhteiskuntatieteellinen osaaminen ja myös viranomaispäätösten tekemiseen tarpeellinen juridinen osaaminen, kuten Sanna mainitsi. Sosiaalityön pääaineopintoihin sisältyy paljon sellaisia opintoja, joita en usko voitavan mahduttaa YAMK-tutkintoon työn kehittämisessä tarvittavan tutkimuksellisen osaamisen lisäksi. Sosiaalityön maisteriopintojen aloituspaikkoja on lisätty eduskunnan sosiaalityön koulutukseen osoittamilla rahoilla ja niihin voivat myös sosionomit (AMK) hakeutua tietyin edellytyksin. Ainakin Helsingin kaupunki tukee jatkokouluttautumista järjestämällä yhteistyössä avoimen yliopiston kanssa sosiaalityön perusopintoja, jotka on mahdollista opiskella työnantajan järjestämänä koulutuksena.

          Mielestäni kelpoisuusvaatimusten muuttaminen ”soveltuva ylempi korkeakoulututkinto” -tyyppisiksi ei ole ratkaisu, vaan sillä viestitään muille aloille, että sosiaalialan työhön kelpaa melkeinpä mikä tahansa koulutus sopivalla työkokemuksella täydennettynä. Itse en kokisi olevani pätevä toimimaan sosiaalityöntekijänä nykyisellään johtamiseen ja kehittämiseen painottuvalla YAMK-tutkinnolla täydennetyn sosionomi (AMK) -tutkinnon pohjalta, vaikka toisinaan opinnot ovat tuntuneet vanhan kertaukselta. Toisaalta sosiaalityön opinnot eivät mielestäni anna pätevyyttä toimia sosionomin (AMK) tehtävissä, joissa tarvitaan tietoa muun muassa ihmisen kasvusta ja kehityksestä sekä osaamista esimerkiksi ryhmien ja toiminnallisten menetelmien käyttöön. Kaikilla sosiaalialan tutkinnoilla on paikkansa ja ne tulisi kaikki olla kirjattuina kelpoisuuslakiin. Mediassa on esitetty kysymyksiä siitä, tarvitaanko sosiaalialalla ylipäätään mitään tutkintoa, ja alan sisäinen kiistely pätevyyksistä antaa kuvan, että edes sosiaalialan työntekijät eivät arvosta omia tutkintojaan. Tärkeämpää olisi tosiaan keskittyä eri sosiaalialan ammattiryhmien erityisosaamisen esiin tuomiseen ja työnjaon kehittämiseen.

        Varis said:
        29.11.2013 15.37

        Kirjoitat Petka, että todelliset pätevyyserot muodostuvat uskoaksesi enemmän yksilöiden välisistä muista henkilökohtaisista ominaisuuksista ja valmiuksista. Mielestäni tämä lause sisältää harhakuvan siitä mille tiedolle sosiaalityö perustuu. Sosiaalityö on tiede, joka nojaa niin metateorioihin kuin käytännönteorioihin. Kentällä oppii paljon, mutta tiedettä opettavat oppiaineiden professorit yliopistoissa. Opintokokonaisuuteen vaaditaan lisäksi tarpeelliset lakiopinnot, jotta asiakkaiden oikeusturva on turvattu. Pätevyys ei voi perustua henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

        Olen myös kiinnostunut tietämään mistä asioista näet alan riittävän tuntemuksen koostuvan?

        Ja lopuksi, voidaanko me taata samanveroiset ja -arvoiset palvelut kaikille sosiaalityön asiakkaille kaikkialla, mikäli sosiaalityöntekijät valmistuvat päteviksi toisistaan poikkeavista oppilaitoksista ja tutkinnoista?

          Petka said:
          29.11.2013 16.47

          En väittänyt että pätevyys perustuisi vain henkilökohtaisiin ominaisuuksiin – Soveltuva korkea koulutus on välttämätön. Tarkoitin sitä, että YO- ja YAMK -taustaisten sosiaalialan ammattilaisten välinen asiantuntemuksen tason ero on uskoakseni sen verran pieni, että henkilökohtaiset työkokemukset ja muut ominaisuudet kääntävät tehtävään soveltuvuuden tuollaisessa puntaritilanteessa helposti suuntaan tai toiseen. Tietoa ja teoriaa opetetaan eri korkeakouluissa, vaikka professoreista puhuttaisiinkin vain yliopistoissa. Nyt sosiaalityöntekijöitä valmistuu eri korkeakouluista (yliopistoista) ja niissä opettavat eri professorit. Lisäksi opiskelijoiden väliset opintokokonaisuudet muodostuvat yksilöllisesti hieman erilaisiksi.

          Arvostan suuresti sosiaalityön maistereita, tarkoitukseni ei ole millään tavalla kyseenalaistaa yliopistokoulutuksen tasoa eikä laatua. Rentouttavaa viikonvaihdetta!

    Petka said:
    29.11.2013 10.33

    Tunnelatautunutta YO vs. AMK -kädenvääntöä ei pitäisi mielestäni sotkea sosiaalipolitiikkaan tässä kelpoisuusvaatimus-yhteydessä. Ammattiryhmien välistä työnjakoa on varmasti monessa kunnassa varaa edelleen tehostaa ja priorisoida korkeakoulutetuille sosiaalityöntekijöille juuri ne tehtävät, jotka ovat vain heidän toteutettavissaan. Ylemman sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet olisi myös järkevä tunnistaa päteviksi sosiaalityöntekijöiden virkoihin, sillä heillä (meillä) on useimmiten jo vankka sosiaalialan työkokemus, runsaasti näkemystä ja realistinen kuva työn asettamista vastuista ja vaatimuksista. Tämä on mahdollista ylempään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen yhdeksi pääsyvaatimukseksi asetetusta minimityökokemusvaatimuksesta. YAMK-sosiaalityöntekijöillä olisi lisäksi useimmiten pohjalla tärkeää kokemusta sellaisesta sosiaalialan käytännönläheisestä työstä, joka monilta suoraan yliopistosta valmistuvilta saattaa puuttua. Tutkinto on samantasoinen ylempi korkeakoulututkinto kuin sosiaalityön pääaineopinnot suorittaneilla yliopisto-maistereillakin. Tutkimusosaaminen ja tieteellinen ajattelutapa sekä etenkin perustutkimuksissa tuotetun tiedon soveltaminen ammatillisesti ovat myös YAMK-koulutettujen vahvoja alueita. YAMK-henkilöiden tunnistaminen päteviksi sosiaalityöntekijöiksi ei olisi kelpoisuusvaatimusten madaltamista, vaan laajentamista. Valittavan henkilön kompetenssi ratkaisisi valinnat, ei aikaisemman opinahjon merkki – YO vai AMK. Tämä laajennus ei ratkaise pulaa pätevistä sosiaalityöntekijöistä yksinään, mutta auttaisi osaltaan.

      Robot said:
      29.11.2013 10.50

      Mikäli sosionomi-YAMK olisi sosiaalityöntekijän pätevyys, eikö silloin olisi taloudellisuuden nimissä järkevintä kouluttaa sosiaalityöntekijötä vain yhdessä paikassa ja lopettaa ylempi ammattikorkeakoulututkintokoulutus kokonaan? Ei kahta koulutusorganisaatiota eikä pätevyyttä ei tarvitsisi kyseenalaistaa ja ennen kaikkea kustannustehokasta.

        Petka said:
        29.11.2013 10.58

        Erilaisuus on rikkautta. YO- ja AMK-oppilaitokset voisivat parhaimmassa tapauksessa kehittyä keskenään tervehenkisesti koulutussisältöjen kehittämisessä kilpaillen. Näin tuotettaisiin tulevaisuudessa entistä parempia osaajia sosiaalityöhön.

        Outi said:
        29.11.2013 11.14

        Niin no. Paitsi, että miten voidaan ajatella ylempien olevan kiinnostuneita sosiaalityöntekijän työstä? Varmasti osa meistä onkin, mutta sosiaalialan työkenttä kokonaisuudessaan voi olla mielenkiintoisia haasteita tarjoava vanhustenhuollon kehittämisestä alkaen.YAMK ei mielestäni mitenkään luo sosiaalityöntekijältä vaadittavaa ammattipätevyyttä. Mielestäni on kysymys enemmän jokaisen opiskelijan omalla toimintakentällä tapahtuvasta kehittymisestä ja kehittämisestä. Osalla yamk toimii myös opintopolkunsa osana, esim. Ammattiopettajaksi

          Petka said:
          29.11.2013 13.33

          Eivät varmasti kaikki YAMKit olekaan kiinnostuneita sosiaalityöntekijän työstä. Sosiaalityöntekijän työn kiinnostavuus toivottavasti tulevaisuudessa paranee esim. työnkuvien uudelleenjärjestelyllä ja toivottavasti myös palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaantumisella. Näin saataisiin lisää innovatiivisia ja potentiaalisia huippuosaajia hakeutumaan entistä useammin alalle. AMK-sosionomeille, jotka olisivat jossain uransa vaiheessa kiinnostuneita pätevöitymään sosiaalityöntekijöiksi, YAMK-polku olisi luontevin.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s