Välittämistä rankaisemisen sijaan

Posted on Updated on

Suomen eduskunta on pian säätämässä lakia koulujen kovempien kurinpitokäytäntöjen mahdollistamiseksi. Taustalla olevasta ajattelusta on vaikea päästä kiinni. Onko pyrkimys helpottaa opettajien työtä ja turvallisuutta lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien kustannuksella?

Olemme Helsingissä paneutuneet lastensuojelupalveluiden kehittämiseen lastensuojelunuorten ja ammattilaisten yhteistyönä. Monessa kohdin olemme tulleet siihen tulokseen, että vaikeissa elämäntilanteissa nuoret toivoisivat saavansa apua koulusta ja muista peruspalveluista matalalla kynnyksellä, ilman leimaavuutta. Nuoret toivovat, että opettajat olisivat kiinnostuneempia heidän hyvinvoinnistaan ja avun hakeminen tai saaminen koulussa esimerkiksi kuraattorilta ei olisi leimaavaa ja syrjivää. Mielestämme näiden asioiden kehittämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota sen sijaan, että lähdettäisiin ratkaisemaan asiaa pahoinvoivien lasten rangaistusten vahvistamisella. Tässä muutama kysymys esimerkiksi nuorten näkökulmasta: Miksi korjaisimme vain seurauksen, jos voisimme korjata myös syyn? Miksi halutaan lisätä pelkoa, kun voisimme lisätä kannustusta? Miksi teoillaan apua huutava lapsi halutaan eristää ja sulkea pois hänelle tärkeästä kouluyhteisöstä?

Olemme samaa mieltä opetushenkilökunnan ja alan järjestöjen kanssa siitä, että koulurauhaan tulee löytää uusia keinoja, mutta ratkaisuista olemme erimieltä. Olemme myös samaa mieltä että koulujen ja vanhempien välistä yhteistyötä tulisi lisätä, jotta lasten ja nuorten oireilu ei heijastuisi kouluissa huonona käytöksenä. Lisäksi yhteistyöhön tulisi saada vahvemmin mukaan muita auttavia tahoja tilanteesta ja tarpeesta riippuen, kuten lastensuojelu tai perheneuvola siten, että lasta tai nuorta ei siirretä minnekään. Nykyisellään palvelut toimivat omilla tonteillaan, eikä todellinen yhteistyö lapsen ja perheen tukemiseksi ole useinkaan mahdollista tiukkojen  sektorirajojen vuoksi. Jotta tähän yhteistyöhön voitaisiin päästä, tarvitaan isoa asennemuutosta ja riittävää resurssointia niin kouluissa kuin lasten, nuorten ja perheiden palveluissakin. Jotta yhteistyö esimerkiksi perheen, koulun ja lastensuojelun yhteistyönä olisi mahdollista, eilastensuojeluilmoituksen tekemistä saa käyttää ”rangaistuskeinona” kouluissa, eikä pelkkä ilmoituksen tekeminen ole vielä yhdessä perheen auttamista.

Surullista koko keskustelussa on ajatus siitä, että lasten ja nuorten tiukemmalla hallinnalla pyritään vastaamaan esimerkiksi suurien luokkakokojen, oppilashuoltohenkilöstön riittämättömyyden ja hyvinvointipalvelujen joustamattomuuden aiheuttamiin ongelmiin. Koulujen suorituskeskeisyys siirtää katseen lasten ja nuorten henkisestä hyvinvoinnista usein liian kauas, mikä näkyy siinä, että apua ei osata hakea riittävän ajoissa. Uskallamme väittää, että todellisuudessa kysymys ei ole siitä, että nykyisin lapset olisivat aiempaa häiriintyneempiä tai vanhemmat välinpitämättömämpiä. Vaan siitä, että asenteet ovat tiukentuneet ja perheiden saama tuki on liian vähäistä ja vaikeasti saatavilla.

Nuoret kehittäjät –ryhmä
Helsinki

Helsingin kaupungin ja Soccan Heikki Waris –instituutin lastensuojelua kehittävä kokemusasiantuntijaryhmä, jossa on mukana lastensuojelunuoria ja lastensuojelun ammattilaisia

latousvassa
Kuva: Pekka Ojaniemi

Advertisements

One thought on “Välittämistä rankaisemisen sijaan

    katisar said:
    12.12.2013 10.13

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s