Uhri – parisuhdeväkivallan syyllinen?

Posted on Updated on

Vakava naisiin kohdistuva fyysinen parisuhdeväkivalta on Suomessa yleistä [i]. Naisia kuolee vuosittain useita kymmeniä parisuhteissa tapahtuvan väkivallan seurauksena. Miehiä puolestaan kuolee samasta syystä vuosittain yhdestä neljään.

 Sukupuolten välistä väkivaltaa kuitenkin selitetään usein siten, että naisten nähdään olevan yhtä väkivaltaisia kuin miesten. Myös ammattilaiset voivat ohittaa sukupuolistuneen väkivallan käytännöissään ja toiminnassaan. Väkivalta tulkitaan sektoreittain esimerkiksi mielenterveysongelmaksi, parisuhdeongelmaksi tai lastensuojeluongelmaksi. Parisuhdeväkivallan vakavuuden, toistuvuuden ja seurausten tarkastelu kuitenkin osoittaa, että fyysinen väkivalta tapahtuu pääsääntöisesti miehen tekemänä ja kohdistuu naiseen.

Mitä merkityksiä ihmiset liittävät miesten naisiin kohdistamaan fyysiseen väkivaltaan? Se, mitä merkityksiä ilmiöön liitetään vaikuttaa yksilöllisten kokemusten muotoutumiseen sekä siihen, kuinka auttamisammattilaiset kohtaavat väkivallan uhrin. Miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa ei kulttuurisessa merkityksenannossa useinkaan mielletä ongelmaksi. Uhria vastuutetaan ja syyllistetään kokemuksistaan, samalla kun tekijän ei nähdä olevan vastuussa teoistaan.[ii]

Ilmiötä selitetään naisen sukupuoliseen olemukseen liitetyillä ominaisuuksilla. Väkivallan kohteena olevaan naiseen liitetään negatiivisesti määrittyneitä ominaisuuksia, kuten ahneus ja epärationaalisuus. Väkivallan kohteena olemista selitetään myös ristiriitaisesti naisiin liitetyillä positiivisilla ominaisuuksilla. Näitä ovat hoiva, kiintymys ja huolenpito, joita naisilta usein edellytetään. Miehiä kuvataan keskusteluissa väkivallan tekijöinä väkivallan naiskohteisiin nähden vastakkaisilla tavoilla. Väkivalta saatetaan sanoittaa suojeluksi ja etsiä tekijästä positiivisia ominaisuuksia. Väkivallan kohteelta edellytetään vahvaa toimintaa. Kohteena olemisen ei nähdä vähentävän uhrin toiminnan mahdollisuuksia. Väkivalta hahmottuu ongelmana, jolta pitäisi pystyä suojautumaan. Nämä ovat esimerkkejä keinoista, joilla väkivaltaa voidaan arkisissa keskusteluissa oikeuttaa.

Väkivalta tulkitaan arkisissa keskusteluissa myös vastavuoroiseksi ja luonnolliseksi ilmiöksi. Sen sanoitetaan kertovan eri sukupuolten, väkivallan tekijöiden ja väkivallan kohteiden ”tasa-arvosta” ja molemminpuolisesta toiminnasta suhteessa väkivaltaan. Miesten naisiin kohdistaman väkivallan ymmärretään johtuvan biologiasta ja historiasta. Näin se hahmotetaan asiaksi, jolle ei voi eikä tarvitse tehdä mitään.

Haasteet auttamisjärjestelmälle

Auttamisjärjestelmän näkökulmasta on haasteellista, että ilmiötä sanoitetaan keskusteluissa uhria syyllistäen ja vastuuttaen. Väkivaltaa kokevan todellisten elämän ehtojen tunnistaminen on tällaisten merkitysten värittämässä yhteiskunnassa vaikeaa. Parisuhdeväkivaltaan liitetyt merkitykset vaikuttavat ja näkyvät väistämättä myös ammattilaisten tavoissa ymmärtää ilmiötä ja väkivaltaa kohtaavia ihmisiä.

Auttamisjärjestelmän edustajien tulisi kuitenkin kyetä näkemään arkisissa keskusteluissa heijastuvien yhteiskunnallisten rakenteiden taakse, jotta erilaisia sorron muotoja kokevat ihmiset tulisivat tilanteissaan kokonaisvaltaisesti nähdyiksi ja ymmärretyiksi.  Auttaminen ja tukeminen edellyttävät sukupuolten välisen eriarvoisuuden tunnistamista ja täten myös selkeää asettumista väkivallan uhrina olevan naisen puolelle. Tämä voi vaatia ammatillisuudelle tärkeäksi koetusta neutraaliudesta luopumista.

YTM Susanna Takala


[i] Husso, Marita 2003: Parisuhdeväkivalta. Lyötyjen aika ja tila. Vastapaino. Tampere; Niemi-Kiesiläinen, Johanna 2004: Rikosprosessi ja parisuhdeväkivalta. WSOY. Helsinki; Ronkainen, Suvi 2008: Kenen ongelma väkivalta on? Suomalainen hyvinvointivaltio ja väkivallan toimijuus. Julkaisussa: Yhteiskuntapolitiikka 73 (4) 388–401.; Piispa, Minna 2012: Parisuhdeväkivallan todellisuus. Teoksessa Hannus, Riitta & Natunen, Luru & Ojuri, Auli (toim.): Veitsen terällä. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 13. Ensi- ja turvakotien liitto. Helsinki, 15–36.

[ii] Tulokset ovat pro gradu –tutkielmastani (Lapin yliopisto): Olemuksellista pahuutta vai suunnatonta epäoikeudenmukaisuutta? Sukupuolistunutta väkivaltaa koskevat merkitykset internetkeskusteluissa . Sosiaalityön pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin internetkeskustelujen pohjalta miesten naisiin kohdistamaan fyysiseen väkivaltaan liitettäviä merkityksiä. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin toimijuuden, identiteetin ja sukupuolen käsitteistöä. Analyysimenetelmänä käytettiin kriittistä diskurssianalyysiä ja retoriikan analyysiä.

vaeisaelae

Kuva: Iiro Väisälä

Mainokset

3 thoughts on “Uhri – parisuhdeväkivallan syyllinen?

    anonyymi said:
    3.1.2014 15.58

    Näin ulkopuolisena teksti näyttäytyy outona. Voi toki olla, ettei sosiaalipuoli kykene tehtäviinsä, mutta se kuulostaa oudolta siksi, että naisjärjestöt ovat olleet kaikissa virallisissa tasa-arvo- ja sosiaalielimissä tuottamassa näitä rakenteita ja virallisia asenteita nimenomaan naisia silmälläpitäen. Samaan aikaan ne kuten viralliset tahotkin ovat aina puolustaneet nimenomaan naisia ainakin julkisuudessa. Aikaisemmin naisille vaadittiin suojelua ja lapset menivät aina naisten mukana. Keskityttiin vain uhreihin. Kun taas julkisuuteen pari vuotta sitten tuli kauan estelty tutkimus naisten väkivaltaisuudesta, vaadittiin näille väkivaltaisille naisille ymmärrystä, terapiaa ja erityishoitoa sekä keskustelua väkivallan syistä, vaikka aikaisemmin syillä ei ollut merkitystä ja tekijää vain demonisoitiin. (En muista oliko silloinkin tarkoitus laittaa lapsen naisen mukaan erityiskotiin.) Kummasti sillä kertaa uhri unohtui täysin. Yhtälöstä tuntuu aina puuttuvan toinen puoli ja käsitys kokonaisuudesta.

    Väkivalta on toki aina väärin (perheessä), mutta se voi olla ymmärrettävää. Onko henkistä väkivaltaa tutkittu? Entä väkivaltaperheiden/-suhteiden dynamiikkaa? Perinteinen stereotypiahan on, että nainen harjoittaa henkistä väkivaltaa kunnes mies alkaa harjoittamaan fyysistä väkivaltaa. En hae mitään vastakkainasettelua vaan sitä, että vastuu toimimattoman parisuhteen jatkumisesta (ja joskus myös toimimattomuudesta) on aina molemmilla osapuolilla. Kulttuuriset normit ja fysikaaliset erot kuitenkin helpottavat naisen uhriutumista.
    Olisi kiva tietää, mikä on koko totuus tilanteista. Käsittääkseni viranomaiset yleensä kuitenkin puuttuvat ja keskittyvät ensisijaisesti nimenomaan fyysisiin väkivaltatilanteisiin ja helppoihin selityksiin (alkoholi) eivätkä syvempiin syihin tai suhdedynamiikkaan. Tunteet kuitenkin kertynevät pidemmältä ajalta kuin vain purkautumistilanteesta. Jos vain purkautumistilannetta tutkitaan, reaktio näyttäytyy aina yksiselitteisen kohtuuttomana ja täysin mielenvikaisena. Missä määrin on tutkittu muitakin kuin vain sitä viimeistä pisaraa ja kenen toimesta?

    Miehiä puolestaan kuolee samasta syystä vuosittain yhdestä neljään.
    Onko tässä mukana itsemurhia tms.? Stereotypiaa taas ajatellen, henkisellä väkivallalla on mahdotonta tappaa siten, että fyysinen syy löytyy sen harjoittajasta. Tosin tappaminen yleensäkin on siten vaikeampaa. Kiusaaminen (kiduttaminen) lieneekin sitten helpompaa.

    Sukupuolten välistä väkivaltaa kuitenkin selitetään usein siten, että naisten nähdään olevan yhtä väkivaltaisia kuin miesten.
    Usein? En ole kauhean usein tällaista nähnyt. Kenties kulttuuristen normien vastaiset kirjoittelut sitten pääsevät joissain piireissä paremmin esiin? Julkisuudessa ja suurten medioiden osalta näin ei kuitenkaan ole vaan edelleenkin päinvastoin.

    epärationaalisuus, …, hoiva, kiintymys
    Käsittääkseni näiden vastakkainasettelu on hölmöä. On epärationaalista pysyä pahoinpitelyn kohteena. Jos teoria kiintymyksestä syynä hylätään, mikä silloin on syynä tilanteen jatkumiselle? Tilanne on entistä epärationaalisempi uhrin kannalta.

    Tulin nyt vasta lukeneeksi tarkemmin viitteen 2 tiedot. Sitä kautta alankin ymmärtää nyt kirjoituksen asennetta. En vain ymmärrä, miksi olet yleistänyt jotkut valikoidut internetkeskustelut, unohtanut kulttuurisen ja yhteiskunnallisen kontekstin, jossa näitä käydään, ja sitten päättänyt, että nämä muodostavat kyseisen kontekstin. Tai siltä ainakin kirjoituksen perusteella näyttää, koska kontekstiin ei tekstissä lainkaan viitata. Kirjoitus on harvinaisen harhaanjohtava joko tahattomasti tai tahallisesti. Juuri tällainen heikko asioiden käsittely antaa sosiaalitieteille ja niille perustuville sosiaalialoille huonon maineensa. Koko ala kuitenkin perustuu asioiden katsomiselle konteksteissaan. Varsinaisille käsiteltäville asioille taas tällainen temppu on puhdas karhunpalvelus ja näyttäytyy tahallisena asenteellisena kärjistämisenä ja syyllistämisenä. Asiaa ei suinkaan auta käytössä olleet ns. tavanomaiset lähteet, sillä alan tutkimusta rahoittavat ja tutkimussuuntia asettavat tahot ovat naisjärjestöjä tai naisjärjestövaltaisia julkistahoja, joiden asenne on yleisesti tiedossa ja nähtävissä ns. virallisessa totuudessa.

    Outi P:n kysymys on muuten hyvä ja ansaitsee vastauksen.

    Outi P. said:
    2.1.2014 22.13

    Se, mitä merkityksiä ihmiset liittävät fyysiseen välivaltaan, ei pitäisi vaikuttaa ammattiauttajien tapaan kohdata väkivallan uhria. Ammatikseen kriisityötä ja väkivallan uhreja kohtaavien ammattitaidon ja tietämyksen tulee olla sellaista, ettei siihen vaikuta ulkopuolisten ihmisten näkemykset tai mielipiteet.

    Minua kiinnostaisi millä sosiaali-tai terveysalan sektorilla ammattiauttajat suhtautuvat tekstissä kuvatulla tavalla väkivallan uhriin.

    Itse olen päässyt näkemään kriisityötä ja väkivaltaa kohdanneiden naisten kanssa työskentelyä pääkaupunkiseudulla turvakodissa sekä ensikodissa. Itse sosiaalialan ammattilaisena voin todeta, että olen nähnyt ammattimaista sekä faktatietoon perustuvaa työskentelyä ja uhreja kokonaisvaltaisesti auttavaa työotetta.

    Outi P.

    Heli said:
    2.1.2014 17.16

    napakkaa tekstiä, kiitos.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s