Riittämättömyyden taakka lastensuojelussa

Posted on

Riittämättömyyden taakkaa lisää se tunne, että vaikka kuinka haluaisi auttaa, ottaa yhteyttä, kuulla, kuunnella ja keskustella, vaihtaa ajatuksia ja ratkoa yhdessä mutkikkaitakin ongelmia, ei pysty siihen.

Koska ei ole riittävästi aikaa kohdata, tavata riittävän pitkään, riittävän usein, riittävän mukavassa ja rauhoittavassa ympäristössä. Mukava, rauhoittava ympäristö ei ole sama asia kuin kolkko tapaamistila, jossa on pöytä ja sen äärellä ihmiset vastakkain, työntekijällä muistiinpanovälineet ja lyhyt heti aikaa.

Voi jospa voisi keittää kahvit ja istua mukavilla tuoleilla. Olla sellaisessa tilassa, jossa ei ole häiriöitä, kun puhutaan ihmisten elämän vaikeista ja kipeistä asioista, kuten lastensuojelussa yleensä puhutaan. Puhutaan myös hyvin toimivista asioista ja ilon hetkistä sekä mietitään mahdollisia tukitoimia, mutta usein kuitenkin puheena ovat huolet, niiden määrä ja suuruus, sekä se, miten niitä saataisiin vähennettyä.

Työntekijän riittämättömyyden taakkaa lisää sekin, että ei ehdi tarpeeksi perehtyä ennen tapaamista asiakkaan asioihin. Että niitä tietoja ei välttämättä asiakastietojärjestelmästä löydy, koska edellisetkään työntekijät eivät ole ehtineet niitä sinne kirjata. Voi olla, että asiakasta on tavattu, kipeistä ja vaikeista asioista on puhuttu, asiakas on jakanut salassa pitämänsä osan elämästään työntekijälle, ja seuraavalla kerralla paikalla onkin ihan vieras, uusi työntekijä. Ja muutaman kuukauden päästä, seuraavalla tapaamisella taas eri ihminen.

Riittämättömyyden tunnetta lisää se, että väki vaihtuu koko ajan, työmäärää ei ehdi selättää eikä asiakasvirtaa taltuttaa. Työssä ei voi olla suunnitelmallisuutta eikä pitkäjänteisyyttä, jos se on määräaikaista ja lyhytaikaista. Vaikka lastensuojelussa tarvittaisiin kaikkein kipeimmin juuri tätä: pysyvyyttä, luotettavuutta, tuttuutta. Sitä että se vastassa oleva työntekijä muistaa asiakkaan entuudestaan, osaa kysyä oikeita kysymyksiä, hahmottaa, mistä on kyse ilman että asiakkaan täytyy avata kaikkia asioita alusta alkaen.

Taakkaa lisää se, jos asiakas on joskus aikaisemmin kokenut saaneensa huonoa kohtelua tai huonoa palvelua työntekijältä, kokenut että on tullut jyrätyksi tai mitätöidyksi. Sellainen kokemus heijastuu kaikkeen työskentelyyn ja vaikeuttaa vielä entisestään luottamuksen ja suhteen rakentamista. Tuntuu epäreilulta, että uutena työntekijänä joutuu kohtaamaan näitä asioita: kaikilla asiakkailla on oikeus tulla kuulluiksi, huomioiduiksi ja arvostetuiksi. Vaikka asiakkaiden kanssa olisikin hyvin eri mieltä siitä, miten heidän toimintansa ja tekonsa vaikuttavat heidän lapsiinsa, heitä voi silti arvostaa ja kohdella arvostavasti, ihmisinä.

Riittämättömyyden taakkaa helpottaa onneksi se, että ei tarvitse olla kaikkitietävä, kaiken osaava ja heti välittömästi kaikkiin ongelmiin ratkaisut löytävä besserwisser. Ei sellaista voi ollakaan, koska ihmisten elämään ja sen moninaisiin pulmiin ja ongelmiin ei ole olemassa mitään sarjatyönä valmistettuja ratkaisuvaihtoehtoja, korjauspaketteja. Työ on yksilöllistä räätälöintiä, yksilöllisyyden huomioimista ja jokaiselle sopivien keinojen ja menetelmien miettimistä.

Vielä kun sille yksilölliselle räätälöinnille jäisi riittävästi aikaa, tilaa ja mahdollisuuksia. Työntekijöiden pitäisi vielä enemmän ehtiä pohtia yhdessä asioita, peilata omia ajatuksiaan ja ehdotuksiaan, ja saada tukea toinen toisiltaan.  Työnohjaukset ja tiimit ovat tärkeitä, mutta niitä arkisia hetkiä voi tulla asiakastilanteissa eteen joka ikinen päivä, kun tarvittaisiin tukea ja mahdollisuus kysyä, kommentoida, jakaa tai vain huokaista.

Miten pääsisimme siihen, että lastensuojelun sosiaalityöntekijä ehtisi työssään tehdä ihan oikeasti sitä mitä varten hänet on palkattu: sosiaalityötä asiakkaiden parissa?

Viime viikolla – erään pitkän työpäivän jälkeen, Elina Seitz

Sote kuva - ei kuvaajatietoja olemassa

 

 

Advertisements

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s