Nuoren asunnottomuus on oma vika?

Posted on Updated on

En päässyt lukion jälkeen yhteenkään hakemaani opiskelupaikkaan. Jäin siis tyhjän päälle ja päätin lähteä miettimään elämäni suuntaa toisenlaisille vesille. Kerättyäni kesätöillä reissukassan, matkasin Israeliin vapaaehtoistöihin. Kibbutsi oli pieni suljettu kyläyhteisö, jossa työskentelin ruoka-, asunto ja viinapalkalla. Tein töitä pesulassa ja tiskaamossa sekä valtavassa broilerikanalassa, jossa tehtäviini kuului kerätä ja polttaa kuolleita kanoja.  

Kibbutsille tuli nuoria joka puolelta maailmaa. Meitä yhdisti kokemusten jano sekä halu oppia uusia kulttuureita ja elämää. Tuon talven aikana opinkin valtavasti, myös itsestäni ja kotimaastani. Ymmärsin, ettei Suomi olisi voinut mitenkään tarjota minulle sellaista oppikoulua. Lopulta palasin Suomen pakkaseen rahattomana ja asunnottomana. Majoittauduin Meri-Rastilaan siskoni soluasunnon keittiön pöydän alle, koska hänen pieneen huoneeseensa ei mahtunut. Reippaana maatilan tyttönä sain heti töitä osa-aikaisena siivoojana – pesin oksennuksia ruotsinlaivalla. Ensimmäinen palkka kuitenkin maksettaisiin vasta kuukauden päästä.

Omasta mielestä tein oikein, ja silti meni väärin

Rahapulassa ja nälkäisenä suuntasin sosiaalitoimistoon, jossa sain palautetta toimistani. Yhteiskunnan viranomaisen edustajan mukaan olin vetelihtinyt maailmalla tuhlaamassa aikaani ja rahojani. Olin hyvin hämmentynyt, koska olinhan juuri palannut elämäni opettavaisimmalta reissulta, joka ei maksanut suomalaiselle yhteiskunnalle yhtään mitään. Samaisella Kibbutsilla oli saksalaisia nuoria, joille yhteiskunta maksoi matkat vapaaehtoistöihin. Saksalaiset kun ymmärsivät, että maailman näkeminen ja kokemukset ovat nuoren tulevaisuuteen panostamista. Haukkujen lisäksi sain karenssin ja toimeentulotuki maksettiin alennettuna, koska en ulkomailla ollut tajunnut hakea opiskelupaikkaa. 

Jätin hakemuksia jokaiseen asuntojonoon. Luotin siihen, että sieltä jonoista se koti tupsahtaa. No eipä tupsahtanut. Pöydänalunen alkoi käydä ahtaaksi ja siskoni solukämppiksen katseet murhaaviksi. Kotikylälle työttömäksi palaamista en voinut edes kuvitella. Lukiokoulutuksella työnsaanti oli mahdollista vain pääkaupunkiseudulla. Pääsin tutustumaan ruuan dyykkaamisen saloihin, koska sillä tavalla yritin säästää rahaa mahdollisen asunnon takuuvuokriin.

Nuorten asunnottomuuden syyt

Asunnottomuuteen on monia syitä. Nuorena ei välttämättä osaa suunnitella asioitaan kovin hyvin. Palvelujärjestelmän hahmottaminen oli todella vaikeaa, eikä sitä kukaan selittänyt. Sukulaiseni tuppukyliltä eivät osanneet auttaa. Yhdelläkään viranomaisella ei tuntunut kiinnostavan asunnottomuuteni. Ne kysyivät vaan, oletko hakenut asuntoa. Heillä ei todellakaan ollut tarjota minulle minkäänlaista asuntoa silloin, eikä ole nykyäänkään.

Seurasin Ylen Kioski ohjelmasta asunnottoman nuoren miehen tarinaa, toimittajien pyrkimyksiä saada hänelle asunto sekä sosiaalityöntekijä Petra Malinin kuvausta asunnottomien auttamisesta. Totesin ettei asunnottomuuden ratkaiseminen ole juuri edistynyt viimeiseen viiteentoista vuoteen. Montako työryhmää on sinä aikana tullut siihen samaan tulokseen, että asunnottomuuteen auttaa parhaiten edullisten asuntojen lisääminen?

Oma kokemukseni on pientä verrattuna niiden kokemuksiin, jotka asuvat oikeasti kadulla. Syy miksi kerron tästä on se, ettei asunnon puutetta tarvitse hävetä. Meillä on edelleen vahvat stereotypiat siitä, millaiset ihmiset joutuvat asunnottomiksi ja mistä syistä. Siinä elämäntilanteessa on tarpeeksi kestämistä ilman häpeääkin.
Vääristyneet stereotypiat asunnottomista hidastavat ongelman poliittista ratkaisua. On niin helppo ulkoistaa ja unohtaa koko ongelma, jos ajattelee sen koskettavan vain ihmisiä, jotka ovat itse aiheuttaneet asunnottomuutensa.


Laura Tiitinen
Sosiaalityöntekijä, tutkija

 

Photo by winnond from Freedigitalphotos.net
Photo by winnond from Freedigitalphotos.net
Mainokset

5 thoughts on “Nuoren asunnottomuus on oma vika?

    pena said:
    27.1.2015 18.41

    Ilmeisesti Sonja ei lukenut kirjoitusta ollenkaan, hän kertoi että heti lukion jälkeen haki opiskelemaan, kertoi myös että äitin nurkiin muuttaminen ei ole vaihtoehto koska landella ei ole töitä eikä opiskelumahdollisuutta, hän myös meni töihin heti ulkomailta palattuaan, siis kysymys oli lähinnä asunnon saannin vaikeudesta esim. pääkaupunkiseudulla eikä mistään sosiaalipummiksi haluamisesta. Ehkä Sonjan kannattaisi kirjoitukset joihin ottaa kantaa.

      Sonja said:
      28.1.2015 13.32

      Tarkennetaas nyt hieman. Kirjoittaja kertoi ainoastaan, ettei päässyt HETI lukion jälkeen haettuaan minnekään opiskelemaan. Muista hakemisista ei ollut puhetta. Harva pääsee ensimmäisellä yrittämällä sinne, mihin tahtoo. Tämän jälkeen tavallisesti haetaan uudestaan, parannetaan omaa tietotaitoa, prepataan paremmin. Kun prosessin on toistanut tarpeeksi monta kertaa ja silti on opiskelupaikkaa ilman, tavallisesti olisi syytä katsoa peiliin, ja miettiä, riittääkö omat kyvyt sinne ikinä.

      ”Lukiokoulutuksella työnsaanti oli mahdollista vain pääkaupunkiseudulla.” Jos Sinä olet yhtään perehtynyt yhteiskuntaamme tai työn hakemiseen teininä, vailla kunnon koulua, ymmärtänet, että edellä lainattu lause ei voi pitää paikkaansa. Ei ainakaan, jos ei haaveile naiivisti helposta duunista isoilla tuloilla. Kirjoittaja myös mainitsee, ettei ”voinut kuvitella palaavansa työttömänä kotikylälle”. Syitä ei siitä sen kummemmin eritelty.

      Artikkeli käsitteli mielestäni marttyyrinomaisesti omilla valinnoilla aiheutettua elämäntilannetta, jota olisi ollut erittäin helppo parantaa. Pääkaupunkiseudulle halajaminen ilman esimerkiksi koulupaikkaa (jonka kautta asunnon ja tuet voisi saada), on yksi näistä valinnoista. Lukutaitoa voisi aina välillä itse kukin kehittää, Pena!

    Auli Saukkonen said:
    27.1.2015 9.17

    Keitä ovat ihmiset, ”jotka ovat itse aiheuttaneet asunnottomuutensa”? Tulee sellainen olo, että kirjoittajan mielestä joitakin ihmisiä pitää auttaa ja joitakin ei. Jotkut ovat ikään kuin ansainneet avun ja toiset eivät.

      lauratiitinen said:
      28.1.2015 12.50

      Auli,

      Kiitos kommentistasi. Voin selventää, että alla oleva lainaus johon viittaat, ei kuvasta kirjoittajan omaa näkemystä. Kirjoituksen yhtenä tarkoituksena on kuvastaa sitä, millaiset stereotypiat vaikuttavat asunnottomuuden ratkaisuun. On ihmisiä, jotka ajattelevat, että asunnottomuus on ihmisen oma vika. Ja noin ajatteleva ihminen ei näe tarpeelliseksi ratkaista asiaa rakenteellisella ja poliittisella tasolla. Itse en ajattele niin. Näen tärkeäksi käydä keskustelua niistä vääristyneistä mielikuvista, joita asunnottomuuteen liittyy.

      ”Vääristyneet stereotypiat asunnottomista hidastavat ongelman poliittista ratkaisua. On niin helppo ulkoistaa ja unohtaa koko ongelma, jos ajattelee sen koskettavan vain ihmisiä, jotka ovat itse aiheuttaneet asunnottomuutensa.”

    Sonja said:
    26.1.2015 21.39

    Hieman vääristelevä otsikko? Olet lähtenyt maailmalle, tuhlannut rahasi, etkä saa töitä lukiopohjalla tai hae/ole hakenut (?) kouluunkaan. Näillä ehdoilla oletat, että sinulle aukeaisi helppo ja mukava tie sosiaaliavustuksilla? Miksi saisit nostaa tukia, jos sinulla kerta on jo työpaikka? Tuossa tilanteessa pitäisi löytyä nöyryyttä mennä äitin/tms luo punkkaamaan, tehdä rahaa (mikä on kuitenkin ilmeisesti jo onnistunut Israelia ennen?) sekä kouluttaa itsensä johonkin ammattiin. Suomessa pitkäaikainen asunnottomuus on enemmän valinta, kuin elämäntilanne. Jos et opiskele, etsi aktiivisesti töitä tai tahdo muuttaa tietyille paikkakunnille joilla edellä mainitut olisivat mahdollisia, niin asunnon saaminen tosiaan voi olla hankalaa. Sinun asunnottomuutesi oli oma vika, sillä se että ”nuorena ei välttämättä osaa suunnitella asioitaan kovin hyvin”, ei ole syy. Jos tähän voisi vedota, miksi tiedän ihmisiä, jotka ovat 18 -vuotiaana asuneet alle kolmensadan euron nettotuloilla omillaan, kun vanhemmat häätivät pois huoltajuusvelvoitteen päätyttyä?

    Kyllä, nuorena asioita opitaan kantapään kautta. Tyhmyyttään ei silti voi iällä perustella.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s