Työkyvyttömän marssivammat

Posted on Updated on

 

Työkyvyttömien kuntouttaminen aiheuttaa kärsimystä ja turhia kustannuksiaAktivoiva työllisyyspolitiikka ei ole sairaan ihmisten kohdalla oikea tapa toimia.

Lääkäri Ilkka Taipale toi esille MTV3:n uutisissa 24.2.2015, että meillä on työttöminä työnhakijoina 70 000 sellaista ihmistä, jotka eivät koskaan tule työllistymään, vaikka töitä olisi tarjolla. He ovat käytännössä työkyvyttömiä.

Törmään työssäni toistuvasti siihen, että työhön kuntoutuksen toimenpiteissä pyöritetään jatkuvasti myös sairaita, työkyvyttömiä ihmisiä. Tämä on inhimillisesti väärin ja kansantaloudellisesti järjetöntä toimintaa.

Mirja 58 v. ”Olen väsynyt tähän pyöritykseen. Käyttäisivät nämä minun kuntoutukseen poltetut rahat vaikkapa nuorten työllistämiseen”

Mirja (nimi vaihdettu) on yksi uupumukseen asti palvelujärjestelmässä pyörineistä asiakkaistani. Hänen tarinassaan tulee esille se, kuinka aktivoiva työllisyyspolitiikka voi kohdistua väärin ja tuottaa sekä inhimillistä kärsimystä että huomattavia taloudellisia kustannuksia.

Mirja toimi pakkaamon työntekijänä 26 vuotta ja huolehti viimeiset työvuodet myös ikääntyneistä vanhemmistaan. 43-vuotiaana hän alkoi kärsiä kovista fyysisistä kivuista, joita yritettiin hoitaa. Vuonna 2000 Kelan kuntoutustutkimuksessa todettiin, että hän kärsii kroonisesta kipuoireyhtymästä. Lisäksi hänellä oli alkanut ilmetä mielialavaihteluja ja masennusta. Hänelle oli kehittynyt myös persoonallisuushäiriö. Psykiatrian erikoislääkäri totesi hänet pysyvästi työkyvyttömäksi. Mirja joutui jättämään työnsä ja haki työkyvyttömyyseläkettä, jota hänelle ei myönnetty.

Kuntoutusrumba

Alkoi yli kaksitoista vuotta kestänyt kuntoutusrumba. Mirja on ollut ammatinvalinnanpsykologilla, selkäkuntoutuksessa, kahdessa kuntoutustutkimuksessa ja kahdessa muussa työkykyarviossa, Elma-selvittelyissä, sairaalan kipuryhmässä, viidessä eri työkokeilussa, kolmessa muussa eri erikoislääkäreiden työkyvyn arviossa, psykiatrisissa tutkimuksissa eri paikkakunnalla, mielenterveystoimiston asiakkaana, atk-kurssilla, kuntouttavassa työtoiminnassa, terveyskeskuksen tule-ryhmässä. Työkokeiluissa hän on aina yrittänyt parhaansa, mutta saanut voimakkaita kipukohtauksia, väsähtänyt psyykkisesti ja joutunut sairauslomille. Mirja on hakenut apua terveyskeskuksesta lukuisia kertoja, kun on alkanut kärsiä ”työllistämistoimenpiteistä” fyysisesti ja psyykkisesti.

Hänet on todettu vuosien 2000–2013 aikana toistuvasti työkyvyttömäksi ja hän on hakenut työkyvyttömyyseläkettä yhteensä seitsemän kertaa. Joka kerta hakemus on hylätty.

Mirjasta hänen työhön kuntouttamisensa on ollut turhaa. Työkyky ei ole vuosia kestäneessä kuntoutuksessa palautunut, vaan hänen tilanteensa kehittyi päinvastaiseen suuntaan. Mirja itse käyttäisi rahat nuorison työllistämiseen ja keskittyisi itsensä osalta arjen toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Mirjan tapaus tuo esille senkin, kuinka kalliiden työllistymistä tukevien toimenpiteiden lisäksi myös terveydenhuollon kustannukset kasvavat ihmisten voidessa huonosti, heille osoitetuissa toimenpiteissä. Myös lukuisat hallinnolliset etuuskäsittelyt lisäävät turhia taloudellisia kustannuksia.

Mirja pääsee eläkkeelle

Työskentelin kuntoutussosiaalityöntekijänä Mirjan kanssa noin kaksi vuotta, kunnes hän lopulta pääsi eläkkeelle vuonna 2014. Kahdessa eri hankkeessa* hänelle järjestyivät työkyvyn lääketieteelliset tutkimukset sekä toiminnallinen työkyvyn arviointi (työkokeilu) ja siihen liitetty kuntoutuslääkärin arvio. Ennen tutkimuksia selvitin hänen tilanteensa perusteellisesti, paitsi haastattelemalla, myös kaikkiin hänen asiakirjatietoihinsa syventymällä.

Mirjan elämäntilanteen hyvin tuntevana osasin ajaa palvelujärjestelmässä hänen asiaansa ja ennen kaikkea olla oikealla tavalla hänelle tukena pitkän prosessin aikana. Mirjan asioissa tein yhteistyötä työvoimanpalvelukeskuksen, sosiaalitoimen, te-palveluiden, lääkäreiden ja Kelan kanssa, kunnes eläkeasiassa saatiin myönteinen päätös.

Mitä yhteiskunnassa pitäisi tehdä työhakijoina olevien työkyvyttömien ihmisten auttamiseksi?

Työkyvyttömät pitkäaikaistyöttömät tulisi ammattitaitoisesti osata erottaa työkykyisistä ja osatyökykyisistä työnhakijoista sekä ohjata työkyvyttömät oikeiden etuuksien ja palveluiden piiriin. Se olisi sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa. Tämä edellyttäisi työttömille tarjottavien, laadukkaiden työkyvyn arviointi- ja ohjauspalveluiden olemassaolon vahvistamista.

Työkyvyn arvioinnissa ei ole kyse pelkistä lääketieteellisistä tutkimuksista. Arviointi edellyttää myös ihmisen historian ja nykytilanteen tarkkaa selvittämistä, tutkimusten ja toiminnallisten arviointien järjestämistä sekä niiden koordinointia, hoitoonohjausta, hakemuksia, tukea ja rinnalla kulkemista.

Mirjan tavoin monien terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien kanssa kamppailevat pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat konkreettista apua asioidensa selvittelyyn ja kuntoutustulkin avukseen monimutkaisessa palvelujärjestelmässä. Kyseessä on joukko ihmisiä, joilla ei itsellään ole useinkaan kykyä tai jaksamista selvitellä tilannettaan. Kysymys on osaamattomuudesta, osittain ymmärtämisen vaikeuksista ja aina myös elämäntilanteisiin kasautuneista voittamattomilta tuntuvista vaikeuksista.

Nämä ihmiset tarvitsevat erityistä tukea, jotta pitkäjänteisyyttä ja monia eri menetelmiä vaativat työkyvyn arvioinnin prosessit voivat edetä loppuun asti ja tuottaa halutun tuloksen: työkyvyttömät ohjautuvat oikean sosiaaliturvan piiriin ja työhön kuntoutukseen suunnatut rajalliset resurssit kohdentuvat työkykyisiin henkilöihin.

Yhteistyötä tarvitaan, sillä mikään taho voi vastata työkyvyttömien työnhakijoiden palveluntarpeeseen yksin

Kunnissa ja valtakunnallisesti tulisi havaita näiden pitkäjänteisesti toteutettujen, hallinto- ja työmuotorajat ylittävien ja monimenetelmällisten työkyvyn arviointipalveluiden tarve ja vaikuttavuus.  Toisistaan irrallaan olevat toimenpiteet ja arvioinnit eivät palvele erityistä tukea tarvitsevia ihmistä, jotka putoavat toistuvasti eri toimenpiteiden väliin.

Pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arviointipalveluissa tarvitaan kokemukseni mukaan ainakin nämä tahot: sosiaalipalvelut, työvoiman palvelukeskus, te-palvelut, Kela, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä eri kuntoutuspalvelujen tuottajat, kuten esimerkiksi Eduro-säätiö, jossa itse työskentelen. Näiden tahojen yhteistyön mahdollisuuksiin paitsi konkreettisessa asiakastyössä, myös sen toteutuksen suunnittelussa tulisi jatkossa kiinnittää huomiota, jotta Mirjan kaltaiset erityistä tukea tarvitsevat ihmiset saavat tarvitsemansa avun.

Yhteistyötä koordinoidaan ja malleja kehitetään hankkeissa sekä eri tahojen omana yksittäisenä toimintana. Toiminnan jatkuvuus ei ole kuitenkaan itsestään selvyys, sillä kyseessä on ihmisryhmä, joka on samaan aikaan kaikkien eikä kenenkään vastuulla.

Siksi nyt olisi yhteiskunnallisesti tärkeän keskustelun ja poliittisen päätöksenteon paikka: keiden tulisi ottaa vastuu pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arvioinnista ja monimenetelmällisyyttä edellyttävien prosessien yhteistyön koordinoinnista?

Kuntoutussosiaalityöntekijä Maarit Kestilä

*Eläke-edellytysten selvittelyjen pilotti -hanke, ostaja Rovaniemen kaupunki, palveluntuottaja Eduro-säätiö

*Rovaseudun Monet -kuntakokeiluhanke, palveluntuottaja Eduro-säätiö

Mirjan eteneminen palvelujärjestelmässä

 

 

Advertisements

3 thoughts on “Työkyvyttömän marssivammat

    Saara said:
    2.11.2015 15.15

    Vika on työkkärissä ja työvoimanpalvelukeskuksissa. He kohtaavat sairaan ja tietävät kyllä työkyvyttömyydestä mutta eivät auta eläkkeelle. Pompotusta edessä 20-vuottakin?

    Hannele said:
    25.4.2015 18.51

    Ei kai ole mitään työkyvyttömyyseläkettä menetettävänä… Moni joutuu roikkumaan työmarkkinatuella ja siis samaan aikaan olemaan työtön työnhakija te-toimistossa, vaikka monelle ensisijainen etuus olisi jokin eläke. Tai sitten määräaikainen työkyvyttömyyseläke.

    Mäki Kristiina said:
    16.4.2015 11.12

    Olen täysin samaa mieltä. Yhden asian haluaisin nostaa keskusteluun. Miten paljon näissä tilanteissa ihminen menettää työkyvyttömyyseläkkeestään?

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s