Nuorisotakuun heikot kohdat

Posted on Updated on

Nuoren syrjäytymisriski – tai yhteiskunnan määrittelemä osattomuus – on usein monen tekijän summa. Nuoria pidetään laiskoina ja saamattomina, jos koulupaikkaa ei löydy tai kesäduunin metsästys epäonnistuu.

Vaatiihan hyvinvointivaltiollinen ideaali toimiakseen jokaisen ahkeraa panosta työnteon ja verojen maksun muodossa. Vastalääkkeeksi lisääntyvään nuorisotyöttömyyteen ja opiskelujen ulkopuolelle jäämiseen yhteiskunta tarjoaa Nuorisotakuuta.

Nuorisotakuu takaa nimensä mukaisesti nuorelle opiskelu-, kuntoutus-, työkokeilu- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta.
Ajatus on hyvä ja vilpitön, valitettavasti toteutus ei yllä lähellekään samalle tasolle. Tilastojen siloittelun sijaan aktivointitoimenpiteitä suunniteltaessa on syytä muistaa, että nuoret ovat yksilöitä eivätkä homogeenista massaa. Yksilöllinen kohtaaminen ja luottamuksellisen kontaktin luominen on kaiken A ja O. Nuorelle tulisikin ennen kaikkea taata tunne siitä, että hänestä välitetään. Ja hänen omat henkilökohtaiset toiveensa pyritään ottamaan huomioon tulevaisuuden polkua rakennettaessa.

Nuorisotakuun toteuttamisen jalo ajatus on ainakin osittain kompastunut omaan nokkeluuteensa. Miten yt-neuvottelujen ja irtisanomisten maassa voitaisiin “taikoa” lisää työpaikkoja nuorille? Miten alimitoitetuilla TE-toimistojen henkilöstöresursseilla voitaisiin pitää kiinni tavoiteajoista ja yksilöllisestä kohtaamisesta? Miten nuori voi pyytää palvelua, johon hän ei edes tiedä olevansa oikeutettu? Suurimmassa syrjäytymisriskissä olevia nuoria yhdistää elämänhallintaan liittyvien ongelmien kasaantuminen. Lukihäiriö, mielenterveys- tai päihdeongelma, paha ADHD tai vaikkapa henkilökohtaisen elämän kriisi heikentää nuoren omaa toimintakykyä asioiden hoitamisen suhteen.

Jyväskylän nuorten aikuisten palvelukeskuksen työntekijät kommentoivat, ”mikäli nuorisotakuun tavoitteiden halutaan toteutuvan, olisi  tärkeää, että lapsille ja nuorille olisi tarjota riittäviä ja ennaltaehkäiseviä peruspalveluja sekä tarpeen mukaan tiivistä tukea opiskeluun jo peruskoulussa.”

Suurin osa nuorista on oman elämänsä sankareita. Pärjäten omatoimisesti byrokratian ja palveluiden viidakossa. Eläen tavallista nuoren ihmisen elämää iloineen ja suruineen. Heille nuorisotakuu tarjoaa takuulla lisää vaihtoehtoja, mutta miten käy niille syrjäytyville nuorille, joita varten koko palvelu alun perin luotiin? Ilman elämää hankaloittavien ongelmien ratkomista ja riittävää arjen hallintaa on mahdotonta opiskella tai työllistyä. Tällöin takuu opiskelusta ja työpaikasta voi muuttua vain takuuksi epäonnistumisesta, joka nakertaa entuudestaan nuoren heikkoa itsetuntoa.
Nuorisotakuussa on vielä paljon kehitettävää… Ihan takuulla!

Katso opiskelijoiden videokooste nuorisotakuusta.

Social work action kurssin opiskelijat:

Camilla Nyroth, Helsingin yliopisto
Katri Ylönen,Lapin yliopisto
Marja Sundqvist, Lapin yliopisto
Raija Leppälahti, Itä-Suomen yliopisto
Riikka Sarapelto, Tampereen yliopisto

 

 

Mainokset

One thought on “Nuorisotakuun heikot kohdat

    Marika Ahlstén said:
    5.5.2015 15.38

    Kehitysvammaisten nuorten työelämäpolku

    Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportin mukaan toimenpiteet eivät toistaiseksi ole riittävästi kohdentuneet niihin nuoriin, joiden kouluttautumista tai työllistymistä rajoittaa vamma tai sairaus.

    Kehitysvammaisen nuoren työelämäpolulle tarvitaan rinnalla kulkijaksi työhönvalmentaja. Työhönvalmentaja tukee kehitysvammaista henkilöä esimerkiksi työnhaussa, TE-palvelujen hyödyntämisessä, palkan ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa ja työpaikan säilyttämisessä.

    Kehitysvammaisille henkilöille soveltuvaa työhönvalmennusta on tarjolla liian vähän ja tarjonnassa on suuria alueellisia eroja. Kunnat järjestävät kehitysvammaisille mieluummin niin sanottua avotyötoimintaa kuin palkkatyöhön työllistymistä tukevaa työhönvalmennusta.

    Avotyötoiminnassa kehitysvammainen henkilö työskentelee tavallisella työpaikalla, kuten kaupassa, varastossa tai päiväkodissa. Työtä ei kuitenkaan tehdä työsuhteessa, vaan kyse on sosiaalihuollon palveluun osallistumisesta. Näin ollen työstä ei makseta palkkaa vaan työosuusrahaa (keskimäärin 5 euroa päivässä eli noin 100 euroa kuukaudessa).

    Avotyötoiminta ei yleensä ole määräaikainen, palkkatyöllistymiseen johtava kuntoutus- tai kokeilujakso, vaan siitä on tullut monelle kehitysvammaiselle ihmiselle monivuotinen tai täysin pysyvä ratkaisu. Työsuhteiseen palkkatyöhön on työllistynyt vain noin 400-500 kehitysvammaista henkilöä, kun taas avotyötoiminnassa heitä on yli 2 000.

    Kehitysvammaisten nuorten työllistymismahdollisuudet paranevat, jos heille soveltuvan työhönvalmennuksen saatavuus turvataan lailla – tällä hetkellä asia on liiaksi vain yksittäisten kuntien ”hyväntahtoisuuden” varassa. Työhönvalmennuksen toteuttamiseen on luonnollisesti myös varattava riittävät määrärahat. Arviolta noin 3000 kehitysvammaista voisi työllistyä palkkatyöhön, jos saatavilla olisi oikeanlaista tukea eli työsuhteiseen palkkatyöhön tähtäävää työhönvalmennusta.

    Marika Ahlstén
    Vaikuttamistoiminnan päällikkö
    Kehitysvammaliitto ry

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s