Ongelmien ennaltaehkäisyä verkossa

Posted on

Kuva:https://www.flickr.com/
Kuva:flickr.com

Huoli nuorista näyttää jämähtäneen paikoilleen. Nuorisotyöttömyys, koulusta putoaminen, yksinäisyys, sosiaaliset ja mielenterveyden ongelmat kyllä tiedostetaan, mutta kenelläkään ei tunnu olevan vastausta siihen, mitä pitäisi tehdä. Olen huolissani tilanteesta ja toivoisinkin radikaalimpia uudistuksia perinteiseen palvelujärjestelmään.

 

Nuorille viranomaisten tapaaminen on usein jännittävä ja pelottavakin tapahtuma. Tärkeintä kohtaamisessa onkin aito ja välittävä vuorovaikutus. Valitettavasti monet tutkimukset ovat osoittaneet, että juuri kohtaamisessa ja asiakassuhteen rakentumisessa on haasteita, joka osaltaan lisää käyttämättömien asiakaskäyntien määrää eri viranomaistahojen luona ([1], [2]). Perinteiset auttamismenetelmät eivät myöskään ole välttämättä tehokkaita nuorten kanssa työskentelyssä, koska nuorelle kasvokkainen keskusteleminen vaikeista asioista ei useinkaan ole luontevaa.

 

Tarkastelen valmisteilla olevassa sosiaalityön lisensiaattitutkimuksessani nuorten verkkoauttamista kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten kautta. Alustavien tutkimustulosten perusteella aikuisen tarjoama vuorovaikutuksellinen sosiaalinen tuki verkossa on hyvin merkityksellistä, luottamuksellista, voimaannuttavaa sekä nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia edistävää. Aineistoni tutkimuksissa nuorten avuntarpeet olivat usein varsin vakavia. Verkosta haettiin apua niin masennukseen, ahdistukseen kuin itsetuhoisuuteen. Usein nuoret eivät myöskään itse tunnistaneet oireiden olevan merkki mistään kovin vakavasta. Tarve sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntijuudelle verkossa on siis varsin ilmeinen. Verkkoauttamisella näyttää olevan myös hyvin merkittävä vaikutus reaalimaailman palveluihin ohjautumiseen ajoissa, ennen kuin ongelmat kriisiytyvät ja tarvitaan kalliita sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluita.

 

Useiden tutkimusten mukaan vaikeissa asioissa nuoret eivät käänny läheisten tai kavereiden puoleen, vaan avautuvat mieluiten vieraalle aikuiselle anonyymissa tilassa ([3], [4], [5], [6]). Nuorisotyössä internet osana perinteistä työtä onkin jo hyvin tunnistettu ja otettu käyttöön. Tuorein raportti verkossa tehtävästä nuorisotyöstä ([7]) osoittaa, että internet on varsin tärkeä osa nuorisotyötä. Raportin mukaan jopa 99 % nuorisotyöntekijöistä (N= 915) pitää yhteyttä nuoriin virtuaalisesti. Ajankohtaisimpana toimintana nuorille suunnatusta matalan kynnyksen palvelusta toimii palvelupiste Ohjaamo, josta nuori saa henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta sekä tukea omaan tilanteeseensa myös verkon kautta ([8]).

 

Sen sijaan sosiaalityössä verkon hyödyntäminen asiakastyössä on yhä varsin vähäistä. Vaikka modernisaation aika on myös ollut vahvan teknologian kehittymisen aikaa ja esimerkiksi puhelinneuvontaa on annettu jo useita vuosia, on onlineneuvonnan ja internetin hyödyntäminen sosiaalityössä hyvin vähäistä ja verkkotyöskentely on jätetty vapaaehtoisten käsiin tai muiden professioiden kuin sosiaalityöntekijöiden hallittaviksi. ([9].)

 

Nuorten ja aikuisten välinen kuilu verkon käyttämisessä, ymmärtämisessä ja kokemisessa on edelleen hyvin suuri. Nuorille diginatiiveille elämä tietoyhteiskunnassa on hyvin erilaista kuin vanhemmalle sukupolvelle, joka on joutunut opettelemaan alusta asti uuden teknologian haltuunottoa ja soveltamista elämän eri osa-alueille. Tämä voi olla yksi syy, miksi verkon hyödyntäminen sosiaalityössä etenee varsin hitaasti. Pelot, asenteet ja tietotekninen taitamattomuus estävät meitä näkemästä verkon mahdollisuuksia auttamistyössä. Sosiaalialan teknologisoituminen näkyy lähinnä tiedotuksen lisääntymisenä internetissä ja sosiaalisessa mediassa, mutta vuorovaikutteisten palvelujen tarjoaminen on vielä harvinaista. Ratkaisuja verkkotyöskentelyyn tarvitaan pikaisesti, sillä pelkän kasvokkaisen työn merkityksen korostaminen sosiaalityössä sulkee pois kerta toisensa jälkeen virtuaalisen kohtaamisen mahdollisuudet.

 

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden takaamiseksi auttamistyöhön on liitettävä nyky-yhteiskunnan tuomat ulottuvuudet, jossa keskeinen rooli on informaatio- ja kommunikaatioteknologialla. Verkko mahdollistaa kipeiden asioiden tunnustamisen ja matalan kynnyksen avun saamisen. Siten verkkoa ei tule nähdä enää vaihtoehtoisena kanavana, vaan välttämättömänä peruspalveluita täydentävänä lisänä.

 

 

Katri Ylönen
YTM, sosiaalityöntekijä Jyväskylä
Am.lis. opiskelija
Lapin yliopisto

 

Lähteet:

[1]Loponen, K. (2010) Palvelujen kynnyksellä. Nuorten aikuisten kokemuksia työelämän toiseudesta. Kuntouttavan sosiaalityön erikoisalan lisensiaattitutkimus. Lapin yliopisto.

 

[2] Närhi, K. & Kokkonen, T. & Matthies, A. (2013) Nuorten aikuisten miesten osallisuuden ja toimijuuden reunaehtoja sosiaali- ja työvoimapalveluissa. Teoksessa Laitinen, Merja & Niskala, Asta (toim.) Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Vastapaino, Tampere, 113-145.

 

[3] Best, P. & Manktelow, R. & Taylor, B. (2014) ’Online communication, social media and adolescent wellbeing: a systematic narrative review’. Children and Youth Services Review, vol. 41, no. 1, pp. 27-36.

 

[4] Gross, E.F. & Juvonen, J. & Gable, S.L. (2002) Internet Use and Well-Being in Adolescence. Journal of Social Issues, Vol. 58, No. 1, 2002, pp. 75-90.

 

[5] Roine, M. & Pakkanen, E. (2010) Varjomaailma – verkkopalvelusta apua vanhempien päihteidenkäytöstä kärsiville lapsille ja nuorille. Teoksessa Joronen, Katja & Koski, Anna (toim.): Tunne- ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen kouluyhteisössä. Tampere University Press, Tampere: 236–249.

 

[6] Webber, R. & Wilmot, J. (2012) Social media and help seeking by young people on sexual assault (Somazone Report). Melbourne: Australian Catholic University.

 

[7] Linkosalo, H. (2015) ”Internet ei ole mörkö, vaan mahdollisuus” – Internetin käyttö kunnallisessa nuorisotyössä 2015. Verke – Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus.

[8] Matalan kynnyksen palvelupiste Ohjaamo. Lue lisää: http://www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu/tietoa_takuusta/ajankohtaista/ohjaamot_edistavat_nuorisotakuun_toteutusta_-_nuorten_matalan_kynnyksen_palvelut_kaynnistymassa.117897.news

[9] West, D. & Heath, D. (2011) Theoretical pathways to the future: Globalization, ICT and social work theory and practice. Journal of Social Work 11(2), 209–221.

Advertisements

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s