Hyvät tyypit huonojen ideoiden maassa

Posted on

Viime kuukausina olemme täällä Sosiaalisessa tekijässä keräilleet hyvien tyyppien fiksuja ajatuksia. On ollut pakko. Jos nimittäin varautuisimme tulevaisuuteen vain päivänpoliittisen menon pohjalta, eivät edessä olevat vuodet kummoisilta vaikuta.

Sosiaalinen tekijäLuottamuksemme päättäjien taitoihin on ollut toistuvasti koetuksella. Innostumista ja yrittämistä on jouduttu kaivelemaan kun olemme lukeneet säästölistoja, seuranneet työelämän pelisääntöjä sotkevien pakkolakien etenemistä ja viimeksi poliittista vääntöä sote-uudistuksesta.

Elää kuitenkin pitää. Kasvattaa lapsia, hoitaa vanhuksia, opiskella ja työtä tehdä. Jaksaa luottaa siihen, että tarvittaessa meille jokaiselle löytyy auttavia kainalokeppejä eikä työttömyys, avioero, terveyden pettäminen ole sellainen riski, että näiden kohdalle sattuessa ei enää nousta. Emme itse, eikä ehkä lapsemmekaan.

Huonojen ideoiden maassa yksi huonoimmista on paniikinomainen tarve säästää – ja säästää nimenomaan julkisista palveluista. Julkisella sektorilla toimiville leikkaukset eivät sinällään ole uutta. Aina on säästetty, ja kuunneltu puhetta tehottomuudesta. Aina on pikkuisen syyllistetty. Mutta kun ennen säästettiin juustohöylällä, nyt siivuja aiotaan vedellä leimakirveellä, sinne tänne hutkien.

Tahtovatko kansalaiset säästää julkisista palveluista? Olemme käsityksessä, että suomaiset tykkäävät hyvinvointivaltiostaan ja arvostavat sen tarjoamia palveluja. Meillä on paljon iloisia veronmaksajia, ja moni on valmis maksamaan vähän lisääkin. Haluamme lapsillemme koulutuksen ja ikääntyville vanhemmillemme hoivaa ja huolenpitoa. Nämä palvelut haluamme vielä kaiken lisäksi helposti, ilman jatkuvia muutoksia, vaihtoehtojen puntarointeja ja valintoja.

Fiksuja ajatuksia säästämisen järjettömyydestä on lausunut monikin, yksi heistä on Aalto yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman. Hän kertoi sen, mistä ei ainakaan kannata säästää: varhaislapsuuden perhepalveluista nimittäin. Korkman puolusti varhaiskasvatusta, mutta riittävien perhepalveluiden listalle on helppo lisätä muutakin, kuten hyvät neuvolapalvelut, joissa perheiden tukena ovat terveydenhoitajat ja perhetyöntekijät. Ja lastensuojelu, missä yhä tehdään työtä valtavassa paineessa, vaikka toisin pitäisi olla.

Korkman on myös todennut, että meillä ”sanotaan liikaa”. On liioittelua sanoa, että Suomi on Kreikan tiellä. On liioittelua sanoa, että hyvinvointivaltiota voida enää ylläpitää. Onneksi hän sanoi tämän ääneen ja toivottavasti moni myös kuuli sen ja lopettaa turhan puhumisen. Tietysti voidaan ajatella, että liian sanominen kuuluu poliittiseen retoriikkaan ja politiikantekoon. Näytetään erot puolueiden ideologioissa, sitähän on kaivattu vuosikaudet – ainakin vaalien alla.

Tärkeä kysymys on, mitä hyötyä liioittelusta on? Ollaanko silloin kansan valtaosan, koko isänmaan asialla? Vai murentaako tarkoituksellinen paisuttelu jotain? Luottamusta, tulevaisuuden uskoa, halua yrittää? Väitämme, että kyllä. Nokiakin kaatui luottamuspulaan, kun asiakas ei enää uskonut laitteen toimivuuteen. Ja kaatui se Nokia huonoon johtamiseenkin, joka söi lattiatason puurtajien tahtoa ahertaa yhteisen tavoitteen eteen.

Maassa, jonka vientitavaroiden hyllyistä ei nyt löydy tuotteita joita muissa maissa halutaan ostaa, on todella huono idea rapauttaa koulutusta ja perustutkimusta. Koulutuksen ja tutkimuksen tiellä kulkien matka itse kunkin hyvään elämään ja sivistykseen on hidas eikä kvartaaleissa mitattava. Historiaan kurkkaaminen kuitenkin näyttää helposti, että koulutusrintamalla meillä on onnistuttu.

Koulutuksen ja tutkimuksen riittävä rahoittaminen ja arvostaminen eivät tarkoita vain vientialoja hyödyttävän koulutus-ja tutkimusjärjestelmän tukea. Tarvitaan sosiaalitieteitä, historiatieteitä, kasvatustieteitä. Minkä alan koulutus on turhaa, minkä alan tutkimusta ei enää tarvita Suomessa?

Entäpä sote. Mitä ajattelemme sote-uudistuksesta nyt kun suunnilleen on päästy yksimielisyyteen alueiden lukumäärästä ja ratkaisuun liittyvästä yllättävästä kytkykaupasta – valinnanvapaudesta.Sosiaalinen tekijä

Kuten Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta Twitterissä totesi, valinnanvapaus on hieno asia, mutta ”terveydenhuollossa se voi tulla erittäin kalliiksi” – ja säästää piti! Hintalappua keskeisempi asia on se, mitä sosiaalialan ammattilaiset ovat jo pitkään tuoneet esille ja viimeisimpänä Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Anneli Anttonen: löytääkö ihminen tai omainen läheiselleen palvelut valintojen hyllystä. Anttonen ei siinä onnistunut, kun hänen piti valita hoitopaikka ikääntyvälle omaiselleen 50 mahdollisuuden listalta. Miten siinä onnistuu muistisairas ihminen, jolla ei ole ketään apuna.

Anneli Anttosen puheen syvällisempi fiksuus liittyy hyvinvointivaltion ja julkisten palveluiden perimmäiseen ideaan. Hyvinvointivaltiossa julkisen vallan tehtävä on huolehtia etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevista kansalaisistaan ja tarttua niihin kaikkein hankalimpiin ongelmiin. Tukea, auttaa ja palvella – ja edistää rauhallista ja tasapainoista yhteiskuntaelämää. Meillä tämän periaatteen noudattaminen on ollut tähän asti kohtuullisen menestyksekästä, kuten Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari totesi eräässäkin Yle Puheen päivän haastattelussa. Toki tiedämme myös järjestelmämme ongelmat ja kehittämisen paikat.

Tänään vietetään Sosiaalisen tekijän 2-vuotissyntymäpäivää ja mietimme selviytymistä tulevaisuuden säästö-Suomessa, kun poliitikkojen hämmentämä sote-soppakattila kaatuu pitkin valtakuntaa.

Miten tulevasta selvitään? Miten meillä jatketaan työtä sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaiden ja potilaiden kanssa? Naiivia puhetta tai ei, meillä on kova luotto sote-kentän hyviin tyyppeihin, jotka tälläkin kertaa – ja jälleen yhden muutosrytinän jälkeen – hoitavat hommat maaliin. Pakkohan se on. Mitä tästä muuten tulisi, elleivät jotkut aina siivoa herrojen sotkuja!

Sosiaalinen tekijä -blogi, Helena Jaakkola

 

 

 

Advertisements

2 thoughts on “Hyvät tyypit huonojen ideoiden maassa

    sini said:
    12.11.2015 10.11

    Nyt on kyllä pakko kommentoida. Muuten asiatekstiä kyllä mutta puuttuisin tuohon valinnanvapaus hintaan. Itse koen että se voisi jopa tuoda säästöjä ja luonnollisesti parantaa yksittäisten yksilöiden elämänlaatua huomattavasti. Esimerkiksi minun kohdallani. Nimittäin nyt kun minulla vaihtui lääkäri sattumalta ja tilalle tuli jopa sellainen joka jaksoi tutkia eikä vain hutkia niin minulle ilmoitettiin että minua on hoidettu väärällä diagnoosia ja näin ollen myös lääkityksellä se 15 vuotta (hups) ja että vaivaanI itseasiasiassa on lääke. Ja tsadam voin taas käydä koulua ja elää normaalia elämää. Sääli että tämä ei tullut minulle yllätyksenä kun olen jo kaksi vuotta tätä yrittänyt takoa edellisen lääkärin päähän. Että jos hän ei ko. Lääkettä määrää niin voisi edes konsultoida? Olisipa ollut muuten aika luksusta jos olisin itse saanut valita hoitavan lääkärin. Olisin ehkä jo valmistunut ja ns. Normaalien veronmaksajien joukossa. Mut hei. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan? Mitä nyt joistain menetetyistä nuoruusvuosista. Siis eihän 15 vuotta ole aika eikä mikään?

      Sosiaalinen tekijä responded:
      12.11.2015 11.15

      No kyllä! Onkin todella tärkeää, että tuot juuri tämän puolen valinnanvapaudesta esille – asiathan eivät ole koskaan mustavalkoisia! Kun sote-asia on vasta virkamiesten ja poliitikkojen pöydällä ja ihmisillä paljon epäselvyyttä, mitä tuleman pitää, on tärkeää kuulla ihmisten kokemuksia, milloin valinnanvapaudessa on hyötyä ja mihin se voi kompastua – osataan sitten näitä kompastuspaikkoja ennakoida.

      Tuo 15 vuoden väärä diagnoosi kohdallasi kuulostaa hurjalta ja kun tällaista kuulee, ensiajatus on epäusko, ja sitten kysymys: miten tällaista tapahtuu – mutta tapahtuuhan niitä. Kiitti kommenteista ja tsemppiä sinulle.-hj.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s