Maahanmuuttajat äkkiä töihin!

Posted on Updated on

Kun korkeasti koulutettu maahanmuuttaja, jolla on kymmeniä vuosia työkokemusta, tulee Suomeen, voi hänen koulutuksensa ja kokemuksensa mitätöityä rajalla.

Työn tekeminen on yksi merkittävimmistä asioista, joiden avulla maahanmuuttaja kokee tulevansa hyväksytyksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Lähtökohtaisesti maahanmuuttajat toivovat, että he pääsevät Suomessa töihin. Heidän työllistymiseen liittyy kuitenkin esteitä, vaikka tulija olisi koulutettu sellaiselle alalle, jolla Suomessa vallitsee työvoimapula.

Moein Pourahmari Kermani on ammatiltaan hammaslääkäri. Hänen erikoistumisalansa on suu- ja leukakirurgia. Moein valmistui intialaisesta Mangaloren yliopistosta vuonna 1997. Hän on myös opettanut hammaslääketiedettä Sana´an yliopistossa kahdeksan vuotta. Lisäksi hänellä oli Jemenissä oma hammaslääkärin yksityisklinikka 14 vuoden ajan.

Moein saapui perheineen Rovaniemelle heinäkuussa 2013. Hän ei ole vielä päässyt työskentelemään hammaslääkärinä Suomessa, vaikka  Suomen Hammaslääkäriliiton selvityksen mukaan hammaslääkäreistä on jatkuva pula, eikä avoimiin virkoihin saada aina edes sijaisia tai vuokratyövoimaa.

Moeinin pääsy suomalaisille työmarkkinoille ei ole aivan mahdotonta, mutta haasteita tielle on asetettu. Luonnollisesti Moeinin tulee todentaa kielitaito ja se, että hänen hammaslääketieteellinen osaamisensa yltää Suomessa vaadittuihin standardeihin. Moein ymmärtää ja osaa puhua suomea jo aika hyvin. Suomenkielen asiakaspalvelukokeen lisäksi on suoritettava kymmenkunta hammaslääkärin tutkinnon näyttökoetta.

Ongelmana on se, että näyttökokeet on suoritettava suomeksi, vaikka koekirjallisuus on englanniksi. Nyt Moeinin aika kuluu kääntäessä hammaslääketieteen ammattikirjallisuutta suomeksi, jotta hän voi suoriutua kokeista. Suomenkieliset kokeet kummastuttavat häntä, koska lääketieteellinen terminologia on ammatillisen työskentelyn, eikä asiakastyön väline.

Käytännön ongelma on sekin, että kymmenet näyttökokeet voi suorittaa vain Etelä-Suomessa. Moein tarvitsee rahaa matkustamiseen ja yöpyminen. Tämä voi pienituloiselle Pohjois-Suomessa asuvalle ihmiselle muodostua ammattipätevyyden todentamisen ja työllistymisen esteeksi.  

Moein joutui jättämään kotinsa ja työuransa arabimaailman levottomuuksien rantautuessa Jemeniin. Jemen ei ollut enää turvallinen paikka Moeinin perheelle, sillä heitä uhkailtiin väkivallalla ja sorrettiin perheen uskonnon vuoksi. Suomeen saapumisestaan lähtien hän on halunnut päästä mahdollisimman nopeasti töihin. Hän on mielestään kiitollisuudenvelassa.

– Ymmärrän, että sosiaaliturva on jonkun toisen maksamilla veroilla kustannettua hyötyä minulle. Toivoisin, että meitä kohdeltaisiin yksilöinä ja jokaisen maahanmuuttajan kyvyt saataisiin mahdollisimman nopeasti ja hyvin käyttöön. Miksi ei tehdä maahanmuuttajien työllistymistä joustavammaksi? Tällöin hekin pääsisivät maksamaan veroja.

Moein mielestä passivoiva tukijärjestelmä on merkittävä ongelma suomalaisessa kotouttamispolitiikassa.

– Täällä sosiaaliturvajärjestelmä ei kannusta nopeaan työllistymiseen, ja riskinä on passivoituminen. Suomessa voitaisiin ottaa mallia Ruotsista. Siellä maahanmuuttajat pyritään kotouttamaan mahdollisimman nopeasti siten, että he pääsevät työelämään kehittämään kielitaitoaan.

Moein tuo esiin mielenkiintoisen näkökulman koskien työn tekemisen kulttuuria.

– Maahanmuuttajat tulevat usein yhteiskunnista, joissa työtä tehdään vailla työaikalainsäädännön rajoituksia ja he ovat tottuneet tekemään kovasti töitä. Se, että maahanmuuttajien eivät saa käydä työssä voi ruokkia harmaata taloutta. Osalle työttömyys on vaikeaa ja siksi kynnys harmaaseen talouteen voi madaltua.

Kv-suvpäivä

Tiina Outila, sosiaalityön opiskelija, Lapin yliopisto

Laura Tiitinen, yliopisto-opettaja, Sociopolis-hanke

Moein Pourahmari Kermani, erikoishammaslääkäri

 

 

 

 

 

 

 

Advertisements

7 thoughts on “Maahanmuuttajat äkkiä töihin!

    Kyynikonarkea said:
    4.12.2015 17.22

    Nämä esteet ovat kuitenkin pakollisia. Vai menisitkö lääkärille, joka ei osaa suomea ja vielä huonoa englantia? Et. Lisäksi koulutus näissä maissa on paljon huonompaa kuin Suomessa, eli työvirheiden riski kasvaa merkittävästi.

      jojo said:
      7.12.2015 13.10

      juttu kertoi, ettei koe koske asiakastyöskentelyä vaan ammatillista työskentelyä. tunnetko hyvinkin mangaloren yliopiston, kun kirjoitat, että ”koulutus näissä maissa on paljon huonompaa”? luulenpa myös, ettei jemenissä pääse myöskään huonolla koulutuksella pitämään vastaanottoa.

        Kyynikonarkea said:
        7.12.2015 14.46

        En tunne, siksi näyttökokeet tuleekin tehdä ilman helpotuksia. Yleiskatselmuksena Jemenin koulutus vaan ei vastaa Suomen koulutustasoa ja työskentelymetodit voivat laahata nykylääketieteen perässä. Mielummin tarpeeksi kovat työnäytöt, kuin venäläisen ruletin pelaamista suomalaisilla.

          jojo said:
          7.12.2015 15.18

          Mangalore ei ole Jemenissä vaan Intiassa. Vaikka intialainen tai jemeniläinen keskimääräinen koulutus lienee suomalaista heikompi, se ei suinkaan tarkoita, että sikäläinen hammaslääkäri olisi taidoiltaan tai koulutukseltaan tai osaamiseltaan huonompi kuin suomessa koulutuksensa saanut. Mangaloren hammaslääkärin koulutus voi olla jopa Suomea parempi. Ja osaamisen voi tutkia muullakin kielellä kuin suomeksi, juttukin kertoi koekirjallisuuden olevan englanninkielistä. On varsin selvää, että Suomessa vaaditaan usein kerrassaan älyttömän liikaa suomen ja/tai ruotsin taitoa tavallisessa työssä (tarkoitan tässä hammaslääkäriä tavallisempaa), jossa voisi pärjätä erinomaisesti heikollakin kielitaidolla. Sitten vielä, Suomikin laahaa joissain asioissa kaukana kärjestä, ja moni ala voi laahata jossain osassa alan osaamista. Sivuasioiden ja turhien perinteiden annetaan häiritä itse työn tekoa ja kehittämistä. Sama usein koulutuksessa.

            Kyynikonarkea said:
            7.12.2015 20.03

            Tätä koulun sijaintia en tarkastellut. Maalla ei sinänsä ole merkitystä, sillä testejä vaatisin myös Venäjältä tai slovakiastakin tulleilta. Tiede kehittyy koko ajan ja myös lääketiede. Sen taso pitää tietenkin testata. Ja hammaslääkäri on sen verran vastuupitoinen ammatti, että suomen osaaminen on mielestäni välttämätöntä. Siinä olen samaa mieltä, että ns. duunarihommissa kielivaatimukset suomesta voisi korvata englannilla, mutta totaalista kielimuuria ei niissäkään voi olla. Vastuuammateissa taas tätä ei voi tehdä.

    Aila Wallin said:
    1.12.2015 9.08

    Nuo näyttökokeet ovat kysymys, joka olisi ratkaistava ja aivan mahdollista ratkaista. Kuitenkaan ei pidä viljellä sellaista ajattelua että systeemi Suomessa olisi jotenkin poikkeuksellisen hankala tai että maahanmuuttajan tielle tahallaan ”asetettaisi haasteita”. Olen seurannut hammaslääkäriystäväni kivistä polkua myös Australiassa, jossa maahanmuuttopolitiikka on jo pitkän kokemuksen tulosta ja erittäin organisoitua. Aivan samanlaisia vaikeuksia on siellä – ja lopputuloksena ystäväni, joka siis kotimaassaan oli johtava hammaslääkäri, pääsi aloittamaan työnsä (siis erinäisten kokeiden jälkeen) ensin avustajana (hammashoitajana) ja sitten suuhygienistinä. Nyt, muutaman vuoden jälkeen hän toimii ns. terveyskeskushammaslääkärinä.

      jojo said:
      7.12.2015 13.15

      Australiassa on hankala systeemi. Joillekin aloille pääsee noin vaan, joillekin ei sitten melkein millään. Tuttuni Australiassa, todellakin Euroopassa erikoistunut asantuntija ja kokenut työntekijä, mutta maahanmuuttaja, ei saanut tehdä pitkään aikaan oman alansa työtä edes yleisemmällä tasolla.
      Vaikkei Suomen syteemi kenties ole poikkeuksellisen huono, se saisi olla paljon parempi!

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s