Kuka on viimesijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakas?

Posted on

Viime vuosina on käyty julkisuudesta keskustelua oleskeluyhteiskunnasta ja sosiaalipummeista – sosiaaliturvajärjestelmää hyväksikäyttävistä kansalaisista, jotka joidenkin mielestä elävät yhteiskunnan siivellä. Mikä on totuus näiden puheiden ja mielikuvien takana?

Juho Saaren toimittama teos ”SOSIAALITURVARIIPPUVUUS – sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?”[i] avaa moninäkökulmaisesti viimesijaisella sosiaaliturvalla elävien ihmisten tilannetta. Teoksessa luodaan katsetta sosiaaliturvariippuvuuteen yhdistäen tarkastelu viimesijaiseen sosiaaliturvaan esimerkiksi toimeentulotuen kautta.

soturi_kansi_blogiin

Vuonna 2015 pyysimme tässä blogissa sosiaalialan työntekijöitä kertomaan kokemuksiaan viimesijaisella sosiaaliturvalla elävien asiakkaiden tilanteesta[ii]. Kysely oli osa ”Suomalaisten selviytyminen” –hanketta. Seuraavassa kuvaan erityisesti kyselyyn liittyviä tuloksia, joita esitellään tarkemmin edellä mainitun teoksen luvussa 10 ”Kun vaikeudet kasautuvat – pitkäaikaisasiakkuudet sosiaalialan aikuissosiaalityössä”. Kirjan luvun kirjoittajina olivat Mari Suonio, Sakari Kainulainen, Titi Gävert, Raija Väisänen ja Juho Saari.

Kyselyssä pyydettiin sosiaalialan työntekijöiden näkemyksiä viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuuksien pitkittymisestä ja niitä selittävistä tekijöistä. Siinä pyydettiin tapauskuvauksia tyypillisistä asiakkaista työntekijöiden arvioimana. Kyselyyn vastasi 146 sosiaalialan aikuistyössä työskentelevää – diakoniatyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja muita sosiaalialan työtä tekeviä.

Viimesijaiseen sosiaaliturvaan tarttumisen yleisimmät syyt olivat köyhyys sekä päihteiden käyttö ja erilaiset terveydelliset tai toimintakykyyn liittyvät ongelmat. Pääasiallisia asiakkuustyyppejä luonnehtivat toiminta-ja työkyvyttömyys, vaikeassa elämäntilanteessa sinnittely ja tietyllä tavalla elämäntilanteeseen tyytyminen. Tukitoimista erityisesti psykososiaalinen työ, riittävä ajan antaminen ja keskusteluapu näyttivät nousevan keskeisiksi. Vastaajat korostivat varhaista tukea sekä sitä, kuinka keskeistä tukitoimien onnistumisessa ovat oikea-aikaisuus, kuunteleminen ja ajan antaminen asiakkaalle. Merkillepantavaa on, että vain joka kymmenes vastaajista piti tukitoimia riittävinä ja toimivina noin viidennes vastaajista.

Silloin kun vastaajat arvioivat asiakkaiden tilannetta vuoden päästä, yli puolet vastaajista katsoivat tilanteen ja tuen tarpeen pysyvän ennallaan. Noin viidennes vastaajista arvioi asiakkaan tilanteen heikentyvän. Oman asiakasryhmän työllistymiseen uskoi vain muutama vastaaja, vaikka aktivointipolitiikan myötä työikäisen väestön kanssa työskentelyssä työllistymisen toive on yksi keskeinen päämäärä.

Yleisesti ottaen näyte antoi kuvaa siitä, kuinka sosiaalialan aikuistyön asiakkaan elävät usean elämänhallintaa monitahoisesti vaikeuttavan tekijän yhteen nivoutumassa. Pitkäaikaisasiakkuuden vaikutusten arvioinneissa tulivat esiin jännitteet rakenteellisten ja yksilöllisten tekijöiden välillä. Työntekijät ilmaisivat yhteiskuntakritiikkiä ja palveluiden toimimattomuutta sekä huolta asiakaskunnasta. Toisaalta tukitoimia on paljon, mutta ne eivät joko kohdennu oikein tai ole oikea-aikaisia esimerkiksi suhteessa asiakkaan motivaatioon tai voimavaroihin.

Näyte antaa viitteitä siitä, että yhteen kietoutuneiden ongelmien kanssa painivat pitkäaikaisasiakkaat istuvat huonosti yleisiin normeihin. Tästä syystä palvelurakenteiden tulisi olla riittävän joustavia ja ketteriä, jotta järjestelmä ennättäisi reagoida oikea-aikaisesti asiakkaiden tarpeisiin. Näin estettäisi esimerkiksi psyykkisen ja sosiaalisen tuen puutteista johtuvia asiakkuuksien pitkittymisiä.

Lisää tuloksia kyselystä voit lukea juuri julkaistusta teoksesta osoitteessa http://tampub.uta.fi/handle/10024/100775

Tampereen yliopiston tiedote (23.3.2017) teoksesta http://www.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/onko-suomessa-sosiaaliturvariippuvuutta-ja-sosiaalipummeja

Mari Suonio, YTM, yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto

 

[i] Juho Saari (toim.) 2017  Sosiaaliturvariippuvuus – sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa. Tampere: Tampere University Press. Painetty kirja tilattavissa osoitteesta https://verkkokauppa.juvenes.fi/tuote/24260/sosiaaliturvariippuvuus-sosiaalipummit-oleskeluyhteiskunnassa  ja verkkoversio saatavilla osoitteessa http://tampub.uta.fi/handle/10024/100775

[ii] https://sosiaalinentekija.wordpress.com/2015/03/05/onko-oleskeluyhteiskuntaa-olemassa-sosiaalialan-tyontekija-kerro-kokemuksesi/

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s