Kela

Kelan perustoimeentulotuen normipäätös tuottaa väliinputoajia

Posted on

 

“Kelassa asiointi onnistuu silloin, kun asiakkaan toimeentulotukiasia menee oppikirjan mukaan. Toimeentulotukityötä tehneet sosiaalialan ammattilaiset tietävät, ettei asia aina ole näin. Jo etuuden hakeminen voi olla asiakkaalle hankalaa, ja oikeiden liitteiden saaminen kokoon tuottaa vaikeuksia.”

Perustoimeentulotukea on voinut hakea Kelasta 12.12.2016 lähtien,  ja ensimmäiset päätökset ovat tulleet.  Olemme huolestuneita siitä, kuinka jäykäksi järjestelmä on luotu.  Vaikka etuuden myöntämisperusteet ovat samat, kunnallisena työnä perustoimeentulotuen myöntäminen on ollut yksilötyötä, jossa harkinta ja ajatus kohtuudesta on ollut vahvasti läsnä, Kelalla taas perustoimeentulotuki on massoja liikuttelevaa tulonsiirtoa.

Kela itse tiedottaa selvinneensä alku-urakasta kunnialla. Päätökset tehdään lain mukaan ja seitsemän päivän määräajassa. Myös monet asiakkaat ovat kokeneet hakuprosessin vaivattomana.  Hyvä niin.

Haluamme kuitenkin kertoa tilanteista, joissa kaavamainen etuuden myöntäminen on tuottanut kohtuuttomia vaikeuksia ihmisille ja siksi Kelan toimeentulotukijärjestelmä vaatisi  mielestämme nopeaa viilausta. Toimeentulotuen perusosa ei  ole pelkästään tulonsiirto, ja toimeentulotuen erityinen luonne järjestelmän viilauksessa tulee ottaa huomioon.

Kysyimme sosiaalisessa mediassa ensikokemuksia asioinnista, ja tällaisia esimerkkitapauksia ja viestejä saimme sekä asiakkailta että kuntien sosiaalialan työntekijöiltä.

Lääkkeet ja maksusitoumusrumba

Työntekijöiden tapauksissa on tuotu esiin hankaluudet saada maksusitoumus lääkkeisiin. Esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivä asiakas ei ole saanut Kelasta maksusitoumusta lääkkeisiin, koska ei ole pystynyt tulostamaan tiliotteita. Tämän asiakkaan tilanteessa sosiaalityöntekijä lähti asiakkaan kanssa pankkiin hakemaan tiliotetta ja tämän jälkeen he menivät yhdessä Kelaan selvittämään asiakkaan asioita! Kuinka selviävät esimerkiksi vaikeasti masentuneet, joiden asioiden hoito äärimmäisen suorituksen takana. Kuinka selviävät ne, jotka eivät saa sosiaalitoimesta työntekijän tukea toimeentulotuen hakemiseen, kysyy esimerkin kertoja.

”Monelle sairaalle on tärkeää, etteivät lääkkeet jää ottamatta. Hyvä lääkehoito lisää myös yhteiskunnan turvallisuutta.”   

Lääkkeiden maksusitoumuksissa on tullut esiin myös ikäviä yllätyksiä, joissa aiempien kuukausien tuloylijäämän siirrot ovat vaikuttaneet siihen, että rahoitus lääkkeisiin on jäänyt saamatta.

Lääkkeiden ottamatta jättäminen aiheuttaa myös kalliimpia erikoissairaanhoidon kustannuksia, kun sairaudet pääsevät pahenemaan. Aihe nostettiin esille myös Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.

Liian kallis koti

Asuntomarkkinoiden vääristyminen ja asumisen hinnan kohtuuttomuus näkyy toimeentulotukea haettaessa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla edullisia vuokra-asuntoja ei ole saatavilla, ja moni toimeentulotuenhakija elää tahtomattaan liian kalliissa asunnossa.

Kun toimeentulotukea on myönnetty kunnista käsin, on kohtuuvuokria kalliimpia vuokria hyväksytty toimeentulotuessa työntekijän harkinnan perusteella. Harkintaa on käytetty tilanteissa, joissa on todettu, ettei asiakkaalla ole mahdollisuuksia saada kohtuuvuokran haarukkaan sopivaa asuntoa. Kyse on voinut olla asiakkaan heikentyneestä kyvystä hoitaa uuden asunnon etsimistä tai yksinkertaisesti siitä syystä, ettei edullisia vuokra-asuntoja ole tarjolla. Asiakkaat ovat saaneet Kelasta kehotuksen muuttaa halvempaan asuntoon, kun nykyinen asunto on ollut muutaman euron Kelan standardivuokria kalliimpi.

Kela ei ole huomionut pian syntyvän vauvan osaa kohtuuvuokrasssa, ja kehottanut viimeisillään raskaana olevaa hankkimaan halvemman asunnon.

Edellisen kuukauden ylijäämän siirrot

Ylijäämän siirtäminen seuraavalle kuulle pakottaa pienituloisen asiakkaan laskemaan tarkasti, onko hän oikeutettu toimeentulotukeen vai jääkö laskelma ylijäämäiseksi. Ylijäämäsumma otetaan huomioon tulona seuraavan kuukauden laskelmassa.

”Mitä jos seuraavalla kuulla tuleekin sairastuminen tai suuri sähkölasku kovien pakkasten vuoksi. Edellisen kuukauden ylijäämä tulee tuloksi, jolloin tukea ei myönnetä ehkä lainkaan.”

Ymmärrämme sen, että jokaisen tulisi pyrkiä varautumaan tulevaan, mutta on kohtuutonta olettaa että rahaa jää säästöön ensi kuuta varten, jos sitä saa kuukaudessa 50 euroa yli perustoimeentulotuen määrän.

Kela on on myös huomioinut loppukuulla tulevat tulot kyseisen kuukauden tuloiksi, vaikka todellisuudessa raha on käytettävissä vasta seuraavalle kuukautena. Asiakas saa kuntoutusrahaa 28. tammikuuta 600 euroa, ja se huomioidaan tammikuulle tuloksi. Asiakas elää siis jotenkin etukäteen tuolla loppukuusta tulevalla rahalla, kertoo työntekijä asiakkaansa tilanteesta.

Vankien toimeentulo

Vankien tilanne kertoo konkreettisesti siitä, että Kelan työntekijä joutuu käyttämään harkintaa asioissa, joissa tarvittaisiin sosiaalialan harkintaa. Vangit ovat saaneet kielteisiä toimeentulotukipäätöksiä käytännössä tulottomassa tilanteessaan, koska heillä ei ole esittää tositteita.

”Vankien osalta Kelan käsittelyohje on hyvin ympäripyöreä. Vangit lienee myös ainoa ryhmä, jotka joutuu perustelemaan ja erottelemaan, mihin rahaa aikovat käyttää. Käsittelijä arvioi, tarvitseeko vanki 100 euroa tupakkaan kuukaudessa vai ei.”

Pallottelu luukulta toiselle ja epätietoisuutta tulevasta

Toimeentulotuen siirtoa Kelaan on markkinoitu sillä ajatuksella, että se vähentää asiakkaan luukulta toiselle pallottelua. Meihin yhteyttä ottaneissa oli paljon kuvauksia siitä, että asiakkaiden ohjauksen tarve on lisääntynyt. Asiakkaat palaavat saamiensa päätösten kanssa takaisin sosiaalitoimistoon selvittämään sitä, miksi etuutta ei ole saatu, vaikka oikeus toimeentulotukeen on olemassa.  Kela ja sosiaalitoimen tulkinnat toimeentulotuesta ovat myös olleet paikoitellen erilaisia. Työntekijät ovat lisäksi huolissaan siitä, kuka Kelasta ohjaa asiakkaat sosiaalitoimeen. Osa asiakkaista kun ei ikinä etene sosiaalitoimeen saakka, vaikka olisi hätätilanne.

”Kelassa oli huomioitu toimeentulotukihakemukseen asiakkaan menot kulujen aiheutumispäivän mukaan, eikä laskun eräpäivän mukaan. Esimerkiksi joulukuussa aiheutuneisiin, tammikuussa erääntyneisiin laskuihin ohjattiin hakemaan tukea kunnasta. Kunnan ohjeistuksen mukaan laskut huomioidaan eräpäivän mukaisesti ja asiakas lähetettiin takaisin Kelaan.”

Työntekijät kertovat, että asiakkaat kokevat turvattomuutta ja epätietoisuutta siitä, miten heidän taloudellinen tukensa järjestyy, koska toimeentulotukea myönnetään nyt eri tavalla kuin aikaisemmin, eikä pelin henki ole kaikille selvillä.  

Vaikka toimeentulotuki on viimesijainen ja väliaikainen tuki, kunnissa tehtiin pitkiä toimeentulotukipäätöksiä niille asiakkaille, joiden taloudelliseen tilanteeseen ei ollut näköpiirissä mitään parantumista.  Nyt Kelassa pitkäaikaisasiakkaille tehdään päätöksiä lyhyille jaksoille, ja tämä lisää asiakkaiden juoksuttamista ja lisäät tarpeetonta työtä.

”Tiedonvaihto Kelan ja sosiaalitoimen välillä takkuaa. Kun Kelasta tuli asiakkaan pyynnöstä täydentävän/ehkäisevän toimeentulotuen hakemus sosiaalitoimeen, ei siinä ollut tarvittavia tietoja, kuten laskuja tai summia tai kuka hakemuksen on lähettänyt. Sosiaalitoimikaan ei  saa yhteyttä Kelaan, jotta voisi pyytää tarvittavia lisätietoja hakemukseen. Asiakas joutuu toimittamaan kaikki toimeentulotukihakemuksen ja liitteet kahteen eri paikkaan.”

Mitä kuuluu sosiaalityölle nyt?

Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien viesti on, että heillä menee työaikaa aikaisempaa enemmän toimeentulotukityöhön. Kunnat ovat vähentäneet tai irtisanoneet kaikki toimeentulotuen etuuskäsittelijät. Nyt täydentävän ja ehkäisevän hakemukset tulevat sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden käsiteltäväksi. Lisäksi toimeentulotuen neuvontatyö on lisääntynyt.

Aika, jonka piti vapautua muuhun asiakkaiden parissa tehtävään työhön, menee jatkossa täydentävien päätösten tekemiseen – etenkin jos Kela toistaa samoja virheitä tai käyttää kovin tiukkaa tulkintaa, joka ei vastaa asiakkaiden elämäntilanteita.

Perustoimeentulotuen haku Kelasta on varmasti toimiva ratkaisu niille, joilla on kykyä hoitaa asioitaan, pystyy kokoamaan ja toimittamaan liitteet, luku- ja kirjoitustaitoa sekä kielitaitoa joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Sosiaalinen tekijä -blogin ylläpitäjät

no-1513027_1280

Auttaisiko palveluohjaaja viranomaisviidakkoon eksynyttä Jania?

Posted on Updated on

Yle Kioskin nettisivuilla julkaistiin nuorena aikuisena syöpään sairastuneen Janin tarina. Tarinassa ei ole kyse vain sairastumisesta vaan myös sen jälkeisestä eksymisestä byrokratian labyrinttiin. Tarina hengästyttää ja lukiessa on välillä palattava takaisin muistaakseen mitä käänteitä Janin elämässä aiemmin olikaan jo ollut.

Jo yksinomaan vakavasti sairastuminen ja siihen liittyvät hoidot laittavat elämän uusille urille. Kyse ei kuitenkaan ole vain fyysisestä sairaudesta parantumisesta, vaan sairaus ravistelee myös joka päiväistä selviämistä. Sairauden ja sen mukanaan tuomien tunteiden lisäksi arkea on epävarmuus taloudesta. Janin kertomuksessa Kelan taloudellisen tuen muodot vaihtelevat eikä Jani ikinä voi tietää mitä ahkerasta hakemusten täyttämisestä seuraa. Päätös voi olla myönteinen tai kielteinen, jolloin on ryhdyttävä uudelleen toimeen ja haettava jotakin muuta etuutta.

Janin kertomuksessa syöksyvät silmille neljä byrokratian vitsausta:

1)      Sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen ja hajanainen, että sitä on vaikeaa ymmärtää tai hallita edes ammattilaisena organisaation sisältä käsin. Tässä pelissä asiakkaan asian tulee joko sopia järjestelmään tai hänellä pitää olla satumainen tuuri.

2)      Ihmiselämä ei edes sairauksien osalta kulje samaa polkua, vaan mutkittelee eikä osu yksiin järjestelmän määritysten kanssa. Tällöin valmiiksi muotoonsa terävöitetty palvelu ei anna periksi, vaan se vaatii asiakkaan ja hänen tilanteensa muuttumaan palvelulle sopivaan muotoon. Asiakas käännytetään pois palveluun tai etuuteen sopimattomana sen sijaan, että palvelua tai tukea räätälöitäisiin asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin sopivammaksi kokonaisuudeksi.

3)      Janin kohdalla kaksi saman ammattikunnan edustajaa arvioi hänen tilanteensa täysin erilaisiksi. Toisen mielestä Jani kykenisi sairaudesta huolimatta opiskelemaan, toisen mielestä taas ei. Asiakkaalle tilanne ei kirjallista päätöstä lukemalla avaudu, vaan se tuntuu käsittämättömältä mielivallalta, joka tappaa jo heränneen toivonvireen myönteisestä elämänkäänteestä ja mahdollisuuksista kiinnittyä tulevaisuuteen.

4)      Jani kohtasi kahden sairausvuotensa aikana 36 virkailijaa ja viisi eri lääkäriä. Kertomuksen perusteella tosin lukijalle jää tunne siitä, ettei Jani juurikaan kokenut tulleensa kohdatuksi, vaikka erinäisiä työkseen terveydestä ja sosiaalisesta huolta pitäviä henkilöitä tapasikin. Onnistuiko kukaan työntekijöistä pysähtymään Janin kanssa niin, että olisi päässyt kärryille mitä hänen elämässään oli meneillään ja mitä hän tarvitsisi? Jani risteili sairaaloiden ja sosiaaliturvan välimaastossa ilman, että kukaan työntekijöistä olisi säilynyt seuraamassa Jania ja hänen kulkuaan tuon kahden vuoden ajan. Jani toteaa napakasti: ”Jonkin pitäisi heti koppi susta.” Halua ja yritystä työntekijän löytymisen suhteen ainakin Janilla oli.

Viime keväänä Sitran toimeksiannosta tehtyä tutkimusta koskevassa Helsingin Sanomien uutisoinnissa kerrottiin hajallaan olevien palveluiden aiheuttavan suuria kustannuksia. Eniten palveluja tarvitsevat ovat niitä, joiden myös on selkeästi vaikeinta löytää oikeiden palveluiden äärelle. Tällöin sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Laura Räty ehdotti, että useamman palvelun tarvitsijat ”…tarvitsevat jonkun, joka ottaa heidän tilanteensa kokonaisvaltaisesti hoidettavaksi.” Tiedon tai tutkimuksen puutteesta ei siis ole kyse. Mutta siitä huolimatta Jani ei onnistunut löytämään järjestelmästä henkilöä, joka olisi kyennyt perehtymään hänen tarpeisiinsa, selvittelemään kokonaisuutta ja yhdistelemään palveluja. Tai kuten jutussa todetaan: ottamaan koppia.

Palveluohjauksen eri muodoille olisi niin yksilöllistä kuin yhteiskunnallistakin tilausta, jotta byrokratia ei uuvuttaisi ja tekisi jo valmiiksi vaikeista tilanteista kohtuuttomia ja kestämättömiä. Samalla onnistuttaisiin myös säästämään euroja. Hyväksi havaitulta palveluohjaukselta puuttuukin enää vain toteutus.

Niina Pietilä,  YTM

FullSizeRender

Kuva: morguefile.com

 

Kun ulosotto hallitsee elämää

Posted on Updated on

Kela on tehnyt uudet ohjeet siitä, miten opiskelijoiden ja muiden pienituloisten tulee maksaa Kela-velkojaan takaisin.  Asia nostettiin esille Ylen Kioski-ohjelmassa. Aikaisemmin takaisinperittävät tuet sai maksaa Kelalle pienissä kuukausierissä. Uuden ohjeen mukaan ne tulee maksaa joko kerralla tai muuten saatavat menevät ulosottoon. Kelan mukaan muutoksilla pyritään takaamaan asiakkaiden oikeusturva, jotta he eivät enää velkaannu lisää.  Kysyimme sosiaalialan ammattilaisilta, millaisiin tilanteisiin ulosotto on heidän asiakkaillaan johtanut.

Ulosoton aiheuttama luottotietojen menetys ei ole pikkujuttu.  Monet ulosoton aiheuttamista ongelmista liittyvät ihmisen perustarpeisiin, kuten asumiseen.

 

“Kotivakuutus on pakollinen monessa vuokra-asunnossa, mutta sitä ei yleensä saa jos luottotiedot eivät ole kunnossa.”

“Et saa vakuutuksia, jotka turvaavat jos asunnossa tai liikenteessä käy vahinko. Vahingon sitten sattuessa talous viimeistään romahtaa lopullisesti.”

“Maksuhäiriö vaikeuttaa asunnon saantia ja ara-asuntojen vuokrat ovat karanneet käsistä. Usein ne ovat kuitenkin ainoita, jotka vuokraavat luottohäiriöiselle. Näin ollen voi joutua ylikalliiseen asuntoon, mikäli ylipäätään onnistuu asunnon saamaan. Asumiskulujen ollessa liian korkeat, vaikeutuu muu taloudellinen selviäminen entisestään.“

“On työlästä hoitaa viranomaisasiointia kun on vaikeaa saada puhelinliittymä ja verkkopankkitunnukset. Ja viranomaisten kasvokkaista kohtaamista on yhä vähemmän.”

“Vähävaraisille esimerkiksi pesu- tai tietokoneen ostaminen ovat suuria hankintoja, vaikkakin nykyisin lähes välttämättömiä. Ulosotto estää suurempien hankintojen ostamisen osamaksulla, vaikka juuri vähävaraisilla olisi siihen tarve.”

Ulosotto voi ahdistaa, tukea on vaikea saada ja ongelmien kasvuvauhti kiihtyy. Maksuhäiriöisten määrä on nopeassa kasvussa ja se on lähes yhtä suuri kuin 1990-luvun laman aikoihin.

 

 “Sen lisäksi, että käytännön asioiden hoitaminen hankaloituu, hyvin monella velkaantuneella tietoisuus veloista ahdistaa ja masentaa, mikä toisaalta vie voimavaroja eteenpäin menemiseltä. – – – Maksuhäiriöisten määrä yhteiskunnassa on kasvussa, eikä velkaneuvonnan resurssit kykene kunnolla vastaamaan nykyiseenkään tarpeeseen.”

“Erityisen surullista on, että nuorilla aikuisilla omiin opintoihin ja kouluttautumiseen otettu opintolaina menee ulosottoon, kun töitä ei valmistumisen jälkeen löydy eikä apua elämänhallinnan ongelmiin.”

“Luottohäiriömerkinnän takia ei yleensä saa opintolainaa. Eräissä kunnissa, mikäli et saa opintolainaa, niin toimeentulotuen perusosaa alennetaan -20 prosenttia tämän takia (se onko tuo laillista, on toinen asia). Näin Kela laittaa myös opiskelijat vaikeaan asemaan, ja tosiasiallisesti tulot voivat luottohäiriömerkinnän takia tippua melkein 100 euroa kuussa.”

Uudistus ei välttämättä ole huono asia kaikille. Osa sosiaalialan ammattilaisista näkee uudistuksessa hyviäkin puolia.

 

“Sellaiselle henkilölle, jonka luottotiedot jo ovat menneet, tämä uudistus on oikein hyvä. Tällä hetkellä Kelan perintäosasto voi vastoin asiakkaan tahtoa periä saataviaan jopa lapsilisistä (max 1/3) ja samassa kuussa toisestakin etuudesta, kuten opintorahasta. Näin siis tehdään vaikka henkilö olisi niin huonossa tilanteessa, ettei saa luottotiedottomuuden takia lainaakaan. Muutoksen myötä perintä loppuu ja velka siirtyy ulosottoon odottamaan parempia aikoja. Kelan perinnästä ei voi edes valittaa siinä vaiheessa kun se pannaan täytäntöön.”

“Jotkut asiakkaat, joilla on mennyt luottotiedot, ovat olleet tyytyväisiä. Tämä silloin, kun kokevat etteivät kykene hillitsemään lisävelan ottamista.”

Kyselyssämme useampi keskustelija veikkaili Kelan ohjemuutoksen liittyvän toimeentulotuen siirtämiseen kunnilta Kelan hoidettavaksi vuonna 2017.

 

“Taustalla on se, että Kela on nyt tajunnut, mitä toimeentulotuessa tapahtuu. Tähän asti on ollut niin, että toimeentulotuen asiakas, joka on joskus saanut vahingossa liikaa, esimerkiksi   1 000 euroa asumistukea, on voinut ”lyhentää” asumistuen liikamaksua lapsilisästä. Käytännössä Kela on suoraan itse leikannut lapsilisää esimerkiksi 50 euroa kuukaudessa. Kun tämä henkilö on sitten ollut samaan aikaan toimeentulotuen asiakkuudessa, tuo leikkaus ei ole vähentänyt hänen tukiaan, koska toimeentulotuessa otetaan tulona huomioon vain tosiasiassa tilille tulevat summat. Eli lapsilisän osalta vain se leikattu summa. Silloin käytännössä henkilö on saanut toimeentulotukea korvaamaan Kelan tuen takaisinmaksua.”

“Onpas mielenkiintoista seurata näitä perustoimeentulotuki Kelaan -siirron ensiaskeleita! Nykyisellään tuo takaisinperintä on siirtynyt mutkan kautta kunnan ja valtion maksettavaksi (50/50 suhteessa). Nyt ovat Kelassa hoksanneet, että jos he takaisinperivät toiseen taskuun esimerkiksi asumistuesta liikaa maksettua osaa, niin he joutuisivat maksamaan täsmälleen saman verran enemmän toimeentulotukea toisesta taskusta.”

“Pahin skenaario on, että Kela maksaa säännöllisesti toimeentulotukea saavalle asiakkaalle liikaa etuutta esimerkiksi pitkän käsittelyajan tai muutoksen takia ja sitten päättää periä sen takaisin. Liikaa maksettu etuus on leikannut asiakkaan perustoimeentulotukea, mutta koska takaisinperintä siirtyy ulosmittaukseen odottamaan palkkatuloja, niin se peritään kuitenkin täysimääräisenä. Nykyisellään etuuksien huomioiminen nettomääräisinä takaisinperinnästä huolimatta oikaisee tämän. Ennen oli ohjeena, että ”jos huomioitu laskelmassa tulona, niin huomioidaan perittäessä laskelmassa menona”, mikä on minusta ainakin tuntunut oikeudenmukaiselta ohjeelta.”

Takaisinperintä koskettaa suurta ihmismäärää, sillä Kela perii vuosittain takaisin esimerkiksi opintotukea noin 30 000 henkilöltä. Opintotuen saajat ovat usein nuoria pätkätyöläisiä ja pienituloisia.

 

Liikamaksut juontunevat ohjeiden vaikeaselkoisuudesta, Kelan toimintojen kankeudesta ja ihmisten nopeasti muuttuvista elämäntilanteista. Ihmiset harvoin purnaavat siksi, että liikaa maksettuja tukia on maksettava takaisin. Ydinkysymys on se, kuinka kaikkein pienituloisimpia kohdellaan takaisinmaksuprosessissa.

”Ei ole järkeä ajaa ihmisiä vasten tahtoaan ulosottoon ja luottotiedottomuuteen, jos vaihtoehtoja on olemassa.”

“Vahingossa liikaa saatu tuen siirtäminen ulosottoon on vastenmielistä, epäinhimillistä ja törkeää.”

“Kyllä ulosotto aiheuttaa monia käytännön vaikeuksia arkeen, mutta pahinta tässä on asenne köyhää ihmistä kohtaan.”


Sosiaalinen tekijä-blogin ylläpitäjät

 

 

 

Game is on: Perustoimeentulotuki Kelalle*

Posted on Updated on

Hallituksen kehysriihessä 25.3.2014 päätettiin perustoimeentulotuen siirtämisestä Kelan vastuulle vuoden 2017 alusta alkaen. Siirtoa perustellaan toimeentulotukityön tehostamisella ja kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisella. Päätöksen mukaan “toimeentulotuki myönnetään edelleen hakemuksen perusteella, ja tuki normitetaan siten, että kuntakohtaiset erot vähenevät ja kansalaisten yhdenvertaisuus paranee. Harkintaa edellyttävät täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki säilyvät kunnissa sosiaalityöntekijöiden tehtävänä. Kelan etuuskäsittelyssä varmistetaan asiakkaiden ohjaus sosiaalityöhön  yhteisesti sovituin perustein.”

Perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan on puuhattu pitkään, mutta nyt sitä koskeva päätös tuli ehkä yllättäenkin osana hallituksen kehysriiheä ja valtiontalouden sopeuttamistoimenpiteitä. Siirto herättää sosiaalialalla kunnissa toiveen, että nyt päästään tekemään “aitoa” sosiaalityötä, johon työntekijät ovat kouluttautuneet. Vaikka siirto on otettu ilolla vastaan, työntekijät ovat epätietoisia ja huolissaan päätöksen taustalla olevista tosiasiallisista tavoitteista: pyritäänkö päätöksellä vähentämään henkilöstön määrää vai pääsevätkö sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat nyt aidosti kehittämään suunnitelmallista kunnallista sosiaalityötä? Jälkimmäistä kysymystä ovat toiveikkaina pohtineet esimerkiksi Talentian Päivi Mäkinen kolumnitekstissään ja THL:n Minna Kivipelto blogissa.

Perustoimeentulotuen siirto Kelaan tuottaa erilaisia mahdollisuuksia sosiaalityön toteuttamiseen. Yhtenä vaihtoehtona olisi kehittää eri palveluita yhdessä. Esimerkiksi aikuissosiaalityön tehtävät voisivat lähentyä päihde- ja mielenterveyspalveluita. Toisena sosiaalisen kuntoutuksen mahdollisuutena olisi aikuissosiaalityön kehittäminen monialaisemmaksi Työvoiman palvelukeskusten tapaan. Lisäksi osa työntekijöistä voisi erikoistua jalkautuvaan työhön, ryhmätyöhön tai yhteisösosiaalityön menetelmiin. Tämä voisi aikaansaada sosiaalityön palaamista asuinalueille ja ihmisten pariin. Muutos saattaisi mahdollistaa myös väljemmän ja sektorirajat ylittävän työskentelyn sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä. kortit_3

Toisaalta on aiheellista kysyä, vapauttaako siirto kuitenkaan riittävästi resursseja muunlaiseen kunnalliseen sosiaalityöhön. Kyselyjen perusteella  perustoimeentulotuen yhteys sosiaalityöhön ei näytä toimivalta. Sen nähdään olevan liian kaukana sosiaalityöstä, vaikka samanaikaisesti tunnustetaan, että se vie liian suuren ajan käytettävissä olevista aikuissosiaalityön henkilöstöresursseista.

Mikäli siirrolla Kelaan haetaan kunnille taloudellisia säästöjä, täytyy ensin huolella selvittää, kuinka paljon aikaa kuluu täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukityöhön. Siirto paljastaa, missä mittakaavassa harkintaa tarvitaan. Se saattaa vapauttaa etuuskäsittelijöiden resursseja, mutta sosiaalityöntekijälle kuuluu edelleen harkinta, onko esimerkiksi 700 euroa hyväksyttävä yksinasuvalle vuokraksi, mikäli vaihtoehtona on asunnottomuus.

Lisäksi täytyy selvittää minkälaisia aikuissosiaalityön asiakkuuden syyt ja asiakasprosessit ovat. Pelkät tilastot toimeentulotuesta eivät vielä paljasta  aikuissosiaalityön koko palettia. Harkinnanvaraisen tuen jääminen sosiaalityöntekijöiden hoidettavaksi on ainoa oikea ratkaisu. Se on olennainen työkalu aikuissosiaalityön suunnitelmallisessa työssä. Sen avulla katkaistaan ongelmien kasaantuminen ihmisten yksilöllisissä elämäntilanteissa. Aikuissosiaalityön osalta keskeiset kokonaisvaltaisen työn palvelut ja niiden tarpeet kytkeytyvät taloudellisen turvan lisäksi erityisesti asumiseen sekä päihde- ja mielenterveyspalveluihin (Kuntaliiton selvitys).

Kelasiirron neljä paradoksia

Näemme, että päätökseen liittyy paradokseja, joita on syytä ottaa huomioon tulevien vuosien kehittämistyössä.

Troijan hevonen. Sosiaalityöntekijät kannattavat laajalti siirtoa, jotta oman työn resurssit vapautuvat suunnitelmalliselle, laaja-alaiselle sosiaalityölle. Sosiaalityöntekijöillä on kuitenkin huoli siitä, vapautuuko toimeentulotukipäätösten tekemisestä liikenevä aika asiakkaiden kohtaamiselle ja vahvistuuko sosiaalityön etiikan mukainen työ kunnissa. Vai käykö niin, että sosiaalityöntekijöiden määrää vähennetään eikä aikaa asiakkaiden kohtaamiselle ja laaja-alaiselle sosiaalityölle jää edelleenkään aiempaa enempää mahdollisuuksia? Toivottavasti tässä asiassa ei petetä työntekijöiden luottamusta asiassa, jota he ovat vuosikaudet odottaneet.

Putoaminen verkon silmästä. Kansalaisten kannalta yhdenvertaisuus paranee ja toimeentulotuki tulee helpommin saavutettavaksi. Onko kuitenkin riskinä, että yhä suuremmassa määrin huono-osaisimmat jäävät heitteille, putoamaan verkon silmästä varsinkin silloin, jos hän ei ole minkään palvelun piirissä tai missään asiakkuussuhteessa? Tuleeko matka Kelan sähköisistä hakujärjestelmistä aikuissosiaalityöntekijän tai -ohjaajan luokse liian pitkäksi?

Minkä taakseen jättää… Kunnan tehtävien näkökulmasta voi olla, että siirron jälkeen tulee esiin tapauksia, joissa sosiaalityöntekijän tapaamisella, varhaisemmalla tuella tai kevyemmin toimin olisi päästy inhimillisesti ja taloudellisesti halvemmalla. Lapsiperheissä voisi välttyä lastensuojeluasiakkuudelta, mikäli vanhemmat olisivat saaneet tukea ajoissa. Vaikka kunta jättää taakseen perustoimeentulotuen, on tärkeää varmistaa, että polku täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen ja sosiaalityöntekijän luokse toimii.

Hölmöläisten peiton jatkaminen. Toimeentulotuen perusosan siirto tekee näkyväksi sosiaaliturvaetuuksien riittämättömyyden, sillä uudistuneessa tilanteessa Kela joutuu paikkaamaan viimesijaisella etuudellaan muita etuuksiaan. Vaikka työttömyystukien saajien toimeentulotuen tukimäärä on vähentynyt, silti toimeentulotuella paikataan esimerkiksi pienimmillä etuuksilla elävien asumismenoja. Jatketaanko peittoa vai onko tämä askel perustuloon?

Lopuksi

Nyt on aika kehittää palveluita ja kohdentaa sosiaalityön laaja-alaista osaamista kansalaisten hyväksi ilman radikaaleja resurssivähennyksiä. Kehittämistyössä on myös mahdollisuus ottaa laajemmin huomioon sote-uudistus. Toivomme tässä kehittämistyössä aktiivista roolia työntekijöiltä itseltään, esimiehiltä, poliittiselta päätöksenteolta, sote-hallinnon eri tasoilta, sektoritutkimukselta, ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta. Tärkeää onkin ennen isompia ratkaisuja tutkia ja analysoida huolella, mihin suuntaan kunnallinen sosiaalityö voisi kehittyä ja millaisia tarpeita sille on. NYT on aika ja paikka siihen – nostetaan kunnallisen perusturvan sosiaalityön, erityisesti aikuissosiaalityön statusta yhteisvoimin.

Blogin ylläpitäjät/ Mari, Emilia, Niina, Sanna

*) Kirjoituksessa käsitellään aikuissosiaalityön alaan kuuluvaa toimeentulotukityötä sosiaaliasemilla/ sosiaalitoimistoissa.


Lähteet

kortit_2Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa. 25.3.2014. Saatavilla http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/kehysneuvottelut-2014/paatos/fi.pdf

Minna Kivipelto: Toimeentulotuen siirto Kelaan antaa antaa tilaa vaikuttavalle sosiaalityölle. Saatavilla https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/toimeentulotuen-siirto-kelaan-antaa-tilaa-vaikuttavalle-sosiaalityolle

Markku Laatu: Toimeentulotuen Kela-siirrolla laaja kannatus kyselyissä. Saatavilla http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/1747

Toimeentulotukityö kuormittaa – aikuissosiaalityön palveluissa puutteita http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2014/03/Sivut/selvitys-toimeentulotukityo.aspx

Etuuskäsittelyä ja aikuissosiaalityötä. Toimeentulotuki- ja aikuissosiaalityön kuntakyselyn 2013 päätulokset. Ellen Vogt, Mari Sjöholm. Saatavilla http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2014/03/selvitys/Toimeentulotuki-%20ja%20aikuissosiaality%C3%B6kysely%20liite.pdf

Päivi Mäkinen: Toimeentulotuki muutoksessa, saatavilla http://www.sosiaalityontutkimuksenseura.fi/Ajankohtaista?id=10

 

 

Esittelyssä todellinen yhden luukun periaate

Posted on

Sosiaali- ja terveysministeriö[1] kaavailee toimeentulotuen siirtoa kunnilta Kelan vastuulle. Ministeriö perustelee siirtoa muun muassa sosiaalityöntekijöiden suurella työkuormalla.

Perustoimeentulotuen jakamista Kelasta on kokeiltu viimeksi Vantaalla[2] – hyvällä menestyksellä. Noin 500 asiakasperheestä kukaan ei antanut palvelusta kielteistä palautetta. Vantaa on aiemmin ollut esillä julkisuudessa johtuen pitkistä toimeentulotuen käsittelyajoista, joihin jo valvontaviranomainen aluehallintovirastosta[3] on joutunut puuttumaan.

Olisiko perustoimeentulotuen siirto Kelalle ratkaisu kuntien sosiaalityön työruuhkiin? Johtaisiko se myös kuntien talouden kevenemiseen ja asiakkaiden kannalta parempaan palveluun? Olisiko siirto askel kohti yhden luukun periaatetta? Pysäyttäisikö se toimeentulotukikulujen kasvun?

Toimeentulotuen kokonaismenojen kehityksen taustalla on pitkäkestoisen työttömyyden ja asumiskustannusten yleinen kasvu. THL:n vuonna 2012 tekemän tutkimuksen mukaan 70 % toimeentulotuen saajista sai Kelan asumistukea, lähes 40 % Kelan työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa ja 12 % eläkettä. Kokonaan tulottomien osuus oli ainoastaan 7,7 %.[4]

Miksi näiden tukien saajat ovat myös toimeentulotuen saajia? Sosiaaliturvan taso on käytännössä jäädytetty[5], vaikka elin- ja asumiskustannukset ovat nousseet rajusti. Ensisijaisen sosiaaliturvan taso ei tee mahdolliseksi ihmisarvoista elämää[6], minkä vuoksi ihmiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Toimeentulotuesta on tullut jatke etenkin Kelan maksamalle asumistuelle[7]. Samalla toimeentulotuki on muodostunut saajilleen yhä pitkäkestoisemmaksi tukimuodoksi – se ei siis useinkaan ole lyhytaikainen, viimesijainen tuki, joksi se on tarkoitettu.

Perustoimeentulotuen siirto Kelan järjestämisvastuulle olisi hölmöläisten peiton jatkamista: se ei vähentäisi toimeentulotuen asiakkaiden määrää eikä pienentäisi kustannuksia. Uudistus edellyttäisi uusien hakemusten käsittelijöiden palkkaamista Kelaan ja sen etuusjärjestelmien uudistamista. Asiakkaat joutuisivat edelleen hakemaan toimeentulotukea muiden Kelan tukien lisäksi. Lisäksi siirto voisi edistää toimeentulotuen vakiintumista yleiseksi automaattimaksuksi, vaikka sen asema laissa on olla harkinnanvarainen viimesijainen tuki. Siirto loisi myös uudenlaisen kaksinaisjärjestelmän: vaikka perustoimeentulotuki siirtyisi Kelaan, ehkäisevä toimeentulotuki jäisi edelleen kuntiin.

Perustoimeentulotuen siirto Kelaan todennäköisesti heikentäisi apua tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia saada tukea. Kelan virkailija tuskin ohjaisi hakijaa velkaneuvontaan tai auttaisi häädön ehkäisemisessä. Toimeentulotuki on kiinteä osa sosiaalityötä ja sen toimeenpanon tulee olla lähellä ihmistä, kunnissa. Se on väline, jonka tehtävänä on toimia asiakkaan usein monisyisessä ongelmatilanteessa taloudellisen tilanteen tasapainottajana asiakkaan elämänhallinnan parantamiseksi ja toiminnallisen aktiivisuuden lisäämiseksi[8].

Todellinen yhden luukun periaate toteutuisi Kelan myöntämän ensisijaisen sosiaaliturvan tason korotuksella. Mikäli työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, kansaneläkettä ja asumistukea korotettaisiin, aikuissosiaalityön asiakkaista poistuisivat ne, joille toimeentulotuki on välttämätön taloudellinen tuki, mutta joilla ei ole tarvetta varsinaiselle sosiaalityölle ja elämänhallinnan tuelle.

Ensisijaisen sosiaaliturvan tason korotus toisi kunnille hallituksen toivomia säästöjä. Se pienentäisi hallintoa ja hakemusrumbaa, kun ihmisten ei tarvitsisi haalia perusturvaansa useasta eri tukimuodosta ja eri organisaatioista. Se vapauttaisi sosiaalityön resursseja oikein kohdennettuun asiakastyöhön ja jättäisi toimeentulotuen kokonaisuudessaan sosiaalityön välineeksi.

Maan hallitukselta tämän toteuttaminen edellyttäisi rohkeutta tehdä päätöksiä ilman kolmikannan koolle kutsumista. Ollakseen kustannustehokas ja aidosti pienituloisiin kohdistuva tulisi työttömyysturvan korotus toteuttaa ilman vastaavaa korotusta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Uudistuksen voisi aloittaa asumistuen tason korotuksella. Hallituksen on aika suunnata toimensa aidosti köyhyyden vähentämiseen ja turhan byrokratian keventämiseen. Asiaa tukee jo sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.)[9] – kuinka moni muu kansanedustaja uskaltaa tarttua haasteeseen?

Anu Autio, KM (sosiaalityöntekijän kelpoisuus), sosionomi (AMK)
 
Kuva: Iiro Väisälä
Kuva: Iiro Väisälä