Lapsiperheiden toimeentulotuki

Toiveita tinakauhan haltijalle

Posted on Updated on

Sosiaalinen tekijä ei tehnyt suuria lupauksia Uudelle Vuodelle 2014, vaan sulatti kauhassa tinakengät ja nakkasi ne vesisankoon kera – ei vain yhden, vaan kymmenen pienen ja vähän isomman toiveen. Toivotamme kaikille lukijoillemme näiden toiveiden myötä hyvää alkanutta vuotta! Lopussa voi antaa äänet parhaille toiveille.

Toive 1 Anna aikaa ja rauhaa tehdä työtä. Eniten toivomme, että sosiaalialan ammattilaisilla olisi aikaa tehdä työtään. Kiireessä ja kellon kanssa kilpaillessa ei vain onnistu, että asiakas tulee kohdatuksi, kuulluksi ja hän pääsee osalliseksi omassa asiassaan. Toivomme työntekijöille työrauhaa tehdä eettisesti kestävää työtään sillä asiantuntemuksella ja osaamisella, joka heillä on. Tätä samaa työrauhaa haluaisimme kaikille, jotta kiire ja talouskurin kiristävä ote ei vie meistä viimeisiäkin voimia.

Toive 2 Luota työntekijään. Tänäkin vuonna perustetaan toimikuntia, jotka uudistavat sosiaalialan palveluita. Ruohonjuuritason työntekijöitä ei näissä ryhmissä juuri näy. Toivomme, että kentän asiantuntemus tunnustetaan.  Tai jospa luotettaisiin työntekijöiden asiantuntemukseen ja kykyyn järjestää työtään ilman turhia ylätason ohjeistuksia. Ja kun niitä tarpeellisia ohjeita laaditaan, tulisi niiden perustua vahvaan ymmärryksen ja kokemukseen arjen työstä.

Toive 3

Rakenna parempaa yhteistyötä. Toivomme eri viranomaisten ja toimijoiden välille aitoa yhteistyötä ja yhteisvastuuta, jotta asiakkaita ei pompoteta luukulta toiselle, eikä kukaan ei tipu turvaverkon läpi.

Toive 4Säästä asiakkaat huonoilta verkostopalavereilta. Toivomme ryhtiliikettä palavereiden järjestelyyn, kulkuun ja lopputulemiin niin, ettei asiakkaita rasiteta huonosti suunnitelluillla verkostopalavereilla, vaan he tietävät mikä on palaverin aihe ja sen myötä voivat osallistua omista asioistaan sopimiseen.

Toive 5Pidä peruspalvelut kunnossa. Tämä ei ole uusi toive, mutta toivomme sitä silti. Toivomme, että yhteiskunnan peruspalvelut pysyisivät kunnossa ja apua tarjottaisiin ihmisten arkeen ja kotiin. Että kouluihin, neuvoloihin, päivähoitoon ja  kotipalveluun laitettaisiin veroeuroja. Että aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluihin satsattaisiin, väkivallasta kärsivät saisivat apua ja että koti sekä toimeentulo olisivat kaikilla.

Toive 6

Laita organisaatiomuutokset tauolle. Toivomme, että organisaatiomuutosten puuhaihmiset pitäisivät välivuoden, sillä vaikka viimeiset vuosikymmenet on organisaation laatikot laitettu kerta toisensa jälkeen uuteen järjestykseen, ei lopullista toimivaa mallia ole vain löytynyt.

Toive 7Säästä meidät median ylilyönneiltä. Toivotamme medialle vuonna 2014 monipuolista ja vaihtelevaa uutisvuotta sosiaalialan asioiden parissa. Toivotamme medialle lähdekriittisyyttä, jotta  “pieleen mennyt makaronilaatikko huostaanoton syynä” -juttuvinkit eivät päädy otsikoihin tai ainakin selvitetään kolikon toinen puoli. Toivomme sosiaalialan ammattilaisille uskallusta tulla julkisuuteen, ja työntekijöiden pomoille ymmärrystä, että sananvapaus kuuluu työntekijöillekin.

Toive 8Säilytä kelpoisuudet ja anna ammatinharjoittamislaki. Toivomme myös, että tänä vuonna sosiaalialan ammattilaiset säästyisivät siltä väännöltä, että alan kelpoisuuslaki halutaan romuttaa ja että alalle tarvittava korkeakoulutus kyseenalaistetaan. Toivomme myös, että maan hallitus pitää kiinni lupauksestaan, ja hallitusohjelman kirjaus ammatinharjoittamislaista nytkähtää eteenpäin.

Toive 9Torju kovat asenteet. Jokainen meistä tarvitsee joskus auttavaa kainalokeppiä. Emme selviä, jos asenteet tästä vielä kovenevat apua tarvitsevia ihmisiä kohtaan. Toivomme, että yhteiskunnassamme lopetetaan syyllistäminen ja avataan silmät pahoinvoinnille. Tunnustetaan, että ihmiset ovat erilaisia ja erilaiset sattumukset sekä tilanteet vaikuttavat elämänkulkuun.

Toive 10Anna ymmärrystä, että tulevaisuutta ei voi sittenkään ennustaa. Kenelläkään ei ole kristallipalloa tai sellaista uuden vuoden tinaa, josta voisi ennustaa tulevaa. Turvaverkko voi pettää. Kamalia ja ikäviä asioita voi tapahtua, vaikka asiakkaan tai asiakasperheen elämässä olisi useita auttajia mukana.

Valikoiva lapsiystävällisyys

Posted on Updated on

Uutisvälineet ovat pitkin vuotta tiedottaneet kuntien heikoista taloustilanteista ja massiivisista säästötarpeista. Sosiaalisektori ei ole saanut säästötalkoissa erityisasemaa. Eletään vuosittaisen budjetin julkistamisen hetkiä, jota sosiaalityöntekijät ovat oppineet odottamaan kauhulla.

Helsingin budjetin osalta uutisointi näytti ensilukemalta positiiviselta. Helsingin Uutisissa ja Helsingin sanomissa kehuskeltiin, että budjettia rukattiin lapsiystävälliseksi. Lasten kerrottiin hyötyvän eniten muutoksista, koska rahaa lisättiin niin varhaiskasvatusvirastolle, lastensuojelulle kuin neuvolatoiminnallekin. Myös opetustoimi ja nuorten harrastustoiminta jäivät plussan puolelle, eikä alle 3-vuotiaiden Helsinki-lisää poistettu. Helsinkiläisten lasten kannalta tilanne näytti aurinkoiselta ja poliitikot olivat yli puoluerajojen tyytyväisiä siihen, ettei lapsilta tällä kertaa säästetty laisinkaan.

Samaan aikaan kaupunki päätti säästää 10 miljoonaa toimeentulotuesta. Vuonna 2012 toimeentulotukea saaneista lapsiperheitä oli 12 %. Vaikka lapsiperheiden osuus vaikuttaa pieneltä, toimeentulotukea saavissa perheissä oli yhteensä yli 14 000 lasta [1]. Toimeentulotukeen turvautuminen tarkoittaa lapsiperheelle jatkuvaa pennin venyttämistä ja toivetta siitä, ettei mitään yllättäviä menoja tule. Sellainen voi olla lapsen koulukuvat, jalkapalloturnausmaksu tai talvikengät.

Lapsiperheiden pienituloisuus ja köyhyys on tutkimuksissa todettu perustavanlaatuiseksi ongelmaksi, joka eriarvoistaa ja vähentää toimintamahdollisuuksia. Tutkimusten mukaan köyhyydessä ei ole kyse vain taloudellisista asioista, vaan se vaikuttaa myös lapsen kasvuun ja kehitykseen [2]. Huoli perheen toimeentulosta ei kuormita vain vanhempia, vaan sitä kantavat myös lapset. Perheille tarjotut ohjaus- ja terapiapalvelut eivät toimi, ellei samaan aikaan kiinnitetä huomiota perheen taloudelliseen tilanteen paranemiseen.

Helsingin ”lapsiystävällistä” budjettia kasvatettiin pääasiassa niiden toimialojen kohdalla, jotka palvelevat kaikkia perheitä tulotasosta riippumatta. Miten huomioitiin se, ettei köyhien lapsiperheiden tilanne huononisi entisestään? Kuinka varmistettiin, että näiden perheiden lapset pääsevät hyötymään opetustoimen tai harrastustoimen budjettien lisärahasta?

Taisi käydä niin, että toimeentulotuen leikkausten myötä köyhille lapsiperheille ainoa hyöty on lastensuojelun budjetin lisääminen. Rahaa lastensuojelu kyllä tarvitseekin, sillä lapsiperheiden toimeentulotuesta säästäminen johtaa taatusti lastensuojelun tarpeen kasvuun.

Nimimerkki: Yours truly

Kuvaaja: Pekka Ojaniemi
Kuva: Pekka Ojaniemi

[1] Ahlgren-Leinvuo, H. (2013) Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotukivuonna 2012. http://www.kuusikkokunnat.fi/SIRA_Files/downloads/Toimeentulotuki_18092013.pdf

[2] Franzén, E. & Vinnerljung, B. & Hjern, A. (2008) The Epidemiology of Out-of-Home Care for Children and Youth: A National Cohort Study. British Journal of Social Work, 7, 1043 – 1059
myös Kestilä, L. & Paananen, R. & Väisänen, A. & Muuri, A. & Merikukka, M. & Heino, T. & Gissler, M. (2012) Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät. Rekisteripohjainen seurantatutkimus Suomessa vuonna 1987 syntyneistä. Yhteiskuntapolitiikka, 77, 34 – 52.