Maahanmuuttajat

Maahanmuuttajat äkkiä töihin!

Posted on Updated on

Kun korkeasti koulutettu maahanmuuttaja, jolla on kymmeniä vuosia työkokemusta, tulee Suomeen, voi hänen koulutuksensa ja kokemuksensa mitätöityä rajalla.

Työn tekeminen on yksi merkittävimmistä asioista, joiden avulla maahanmuuttaja kokee tulevansa hyväksytyksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Lähtökohtaisesti maahanmuuttajat toivovat, että he pääsevät Suomessa töihin. Heidän työllistymiseen liittyy kuitenkin esteitä, vaikka tulija olisi koulutettu sellaiselle alalle, jolla Suomessa vallitsee työvoimapula.

Moein Pourahmari Kermani on ammatiltaan hammaslääkäri. Hänen erikoistumisalansa on suu- ja leukakirurgia. Moein valmistui intialaisesta Mangaloren yliopistosta vuonna 1997. Hän on myös opettanut hammaslääketiedettä Sana´an yliopistossa kahdeksan vuotta. Lisäksi hänellä oli Jemenissä oma hammaslääkärin yksityisklinikka 14 vuoden ajan.

Moein saapui perheineen Rovaniemelle heinäkuussa 2013. Hän ei ole vielä päässyt työskentelemään hammaslääkärinä Suomessa, vaikka  Suomen Hammaslääkäriliiton selvityksen mukaan hammaslääkäreistä on jatkuva pula, eikä avoimiin virkoihin saada aina edes sijaisia tai vuokratyövoimaa.

Moeinin pääsy suomalaisille työmarkkinoille ei ole aivan mahdotonta, mutta haasteita tielle on asetettu. Luonnollisesti Moeinin tulee todentaa kielitaito ja se, että hänen hammaslääketieteellinen osaamisensa yltää Suomessa vaadittuihin standardeihin. Moein ymmärtää ja osaa puhua suomea jo aika hyvin. Suomenkielen asiakaspalvelukokeen lisäksi on suoritettava kymmenkunta hammaslääkärin tutkinnon näyttökoetta.

Ongelmana on se, että näyttökokeet on suoritettava suomeksi, vaikka koekirjallisuus on englanniksi. Nyt Moeinin aika kuluu kääntäessä hammaslääketieteen ammattikirjallisuutta suomeksi, jotta hän voi suoriutua kokeista. Suomenkieliset kokeet kummastuttavat häntä, koska lääketieteellinen terminologia on ammatillisen työskentelyn, eikä asiakastyön väline.

Käytännön ongelma on sekin, että kymmenet näyttökokeet voi suorittaa vain Etelä-Suomessa. Moein tarvitsee rahaa matkustamiseen ja yöpyminen. Tämä voi pienituloiselle Pohjois-Suomessa asuvalle ihmiselle muodostua ammattipätevyyden todentamisen ja työllistymisen esteeksi.  

Moein joutui jättämään kotinsa ja työuransa arabimaailman levottomuuksien rantautuessa Jemeniin. Jemen ei ollut enää turvallinen paikka Moeinin perheelle, sillä heitä uhkailtiin väkivallalla ja sorrettiin perheen uskonnon vuoksi. Suomeen saapumisestaan lähtien hän on halunnut päästä mahdollisimman nopeasti töihin. Hän on mielestään kiitollisuudenvelassa.

– Ymmärrän, että sosiaaliturva on jonkun toisen maksamilla veroilla kustannettua hyötyä minulle. Toivoisin, että meitä kohdeltaisiin yksilöinä ja jokaisen maahanmuuttajan kyvyt saataisiin mahdollisimman nopeasti ja hyvin käyttöön. Miksi ei tehdä maahanmuuttajien työllistymistä joustavammaksi? Tällöin hekin pääsisivät maksamaan veroja.

Moein mielestä passivoiva tukijärjestelmä on merkittävä ongelma suomalaisessa kotouttamispolitiikassa.

– Täällä sosiaaliturvajärjestelmä ei kannusta nopeaan työllistymiseen, ja riskinä on passivoituminen. Suomessa voitaisiin ottaa mallia Ruotsista. Siellä maahanmuuttajat pyritään kotouttamaan mahdollisimman nopeasti siten, että he pääsevät työelämään kehittämään kielitaitoaan.

Moein tuo esiin mielenkiintoisen näkökulman koskien työn tekemisen kulttuuria.

– Maahanmuuttajat tulevat usein yhteiskunnista, joissa työtä tehdään vailla työaikalainsäädännön rajoituksia ja he ovat tottuneet tekemään kovasti töitä. Se, että maahanmuuttajien eivät saa käydä työssä voi ruokkia harmaata taloutta. Osalle työttömyys on vaikeaa ja siksi kynnys harmaaseen talouteen voi madaltua.

Kv-suvpäivä

Tiina Outila, sosiaalityön opiskelija, Lapin yliopisto

Laura Tiitinen, yliopisto-opettaja, Sociopolis-hanke

Moein Pourahmari Kermani, erikoishammaslääkäri