Sosiaalipalveluista tiedottaminen

Mediaiskuja lastensuojelun luottamukseen

Posted on Updated on

Erityisesti lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat pitkään toivoneet, että työtä tuotaisiin konkreettisesti julkisuuteen, jotta ihmiset ymmärtäisivät, mitä se sosiaalityö oikeasti on. Kuin tilauksesta Youtubessa pyörii nyt nimenomaan sitä, kohua herättävässä lasten ”huostaanottovideossa”.

Vaikka videon kaltainen tilanne ei ole lastensuojelussa arkipäivää, on se varmasti tutun oloinen kaikille lastensuojelussa työskenteleville. Kolmen minuutin videoklippi antaa kiinnostuneille pilkahduksen yhdestä viranomaisten haastavimmasta työtehtävistä. Lastensuojelun työntekijät ja poliisit osoittavat videossa hyvää ammattitaitoa erittäin vaikean työtehtävän edessä. Omia tunteita puretaan myöhemmin ja tehtävä suoritetaan nopeasti ja rauhallisesti. Se on tällaisessa ristiriitatilanteessa ainoa lasten edun mukainen vaihtoehto.

Ammattilaiset voisivat jopa käyttää tilaisuutta hyväkseen ja hyödyntää videota esimerkiksi opetusmielessä, koska analysoitavaa siinä riittää. En kuitenkaan halua kiittää videon tuottajaa, koska mielestäni siinä loukataan lasten ihmisoikeuksia. Tunteita herättävien kohtausten nauhoittamisen vuoksi päähenkilöiden lohduttaminen ja traumaattisen tilanteen helpottaminen unohtui. Vanhempien ja lasten epätoivo sekä hätä ovat aitoa. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole väheksyä heidän kokemuksiaan.

On tärkeää pohtia videoklipin herättämiä tunteita ja julkista keskustelua: video tuntuu herättävän ihmisissä pelkoa, että tämä voisi tapahtua ”myös minulle”, siis kenelle tahansa. Sosiaalityöntekijöihin ja heidän ammattitaitoon ei luoteta, ja pelko oman lapsen menettämisestä mielivaltaiselle viranomaiselle ottaa ihmisissä vallan.

Tiedämme pelkojen johtuvan osittain siitä, että stereotyyppiset ja vääristyneet mielikuvat sosiaalityöstä sekä koko ammattikunnasta ovat saaneet yliotteen. Kansalaisilla ei ole käsitystä siitä, millaiset tilanteet ja olosuhteet voivat johtaa huostaanottoon. Ymmärrystä ja tietoa sosiaalityöstä ei ole, koska työntekijät joutuvat vaikenemaan yksittäistapauksista sekä sosiaalityö näkyy heikosti mediassa ja politiikassa. Sosiaalityön osaaminen ja asiantuntijuus eivät ole nousseet näkyviin.

Huostaanottotilannetta voi pitää koko yhteiskunnan ja yhteisön epäonnistumisena, vaikka se toisinaan onkin itse perheelle jopa helpotus. Tahdonvastaisia huostaanottoja on selvä vähemmistö [1]. Niiden syntipukiksi kuitenkin joutuvat ne viranomaiset, jotka eivät onnistu estämään huostaanottoa ja panevat hallinto-oikeuden tekemää päätöstä täytäntöön.

Ilman riittäviä resursseja ei ole laadukasta sosiaalityötä. Jotta voimme tehdä työtä hyvin tarvitsemme riittävästi tekijöitä ja riittävästi oikea-aikaisia palveluita perheille. Tällä hetkellä niitä ei ole. Tarvitsemme myös tutkittua tietoa huostaanottoihin johtaneista syistä: millaiset tilanteet johtavat sijoitukseen kodin ulkopuolelle ja millaisia palveluita perheet ovat tätä ennen saaneet.

Erityisesti sosiaalisen median ansiosta on nyt alkanut tapahtua liikehdintää myös sosiaalityön puolella. Ihmisten pelkojen ja ennakkoluulojen karistamiseksi sosiaalityöntekijät ovat astuneet esille ja osallistuvat nyt julkiseen keskusteluun enemmän kuin koskaan. Eikä pelkästään puolustamassa sosiaalityötä ammattina, vaan asiakaskeskusteluissa puolustamassa yhteiskunnassa niitä, joiden oma ääni ei kanna. Ehkä tämän myötä luottamus kasvaa myös lastensuojelun harkintaan, ammattitaitoon. Lisäksi jokainen sosiaalityöntekijä voi kasvattaa luottamusta työhön tekemällä työtä ymmärrettäväksi kaikelle kansalle. Tämä tarkoittaa asioiden selittämistä monella tavalla, kansankielisesti.

Sosiaalityön salamyhkäisyyden vuoksi huostaanottovideon kaltaiset mediaiskut horjuttavat luottamusta työhön. Lisäämällä avoimuutta kasvatetaan luottamus siihen, että silloin kun sosiaalityöntekijät ja poliisit seisovat oven takana, on siihen olemassa sekä juridisesti että eettisesti pitävät perustelut ja velvoitteet.

Hanna Holmberg-Soto, YTM

11.1.2014

[1]Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen lastensuojelutilasto 2012.

Vaikeaselkoisuus on taitolaji

Posted on Updated on

Sosiaalipalvelut ovat kuntien tuottamia julkisia palveluita, joista tulee lain¹ mukaan tiedottaa ymmärrettävästi ja selkeästi. Poimin kuntien nettisivuilta esimerkkipaloja siitä, kuinka kansalaiset saadaan välttämään palveluita ja tuntemaan itsensä typeriksi, koska eivät ymmärrä lukemaansa palvelukuvausta.

Copy-paste lakitekstit
Sosiaalipalveluviestinnän perinteisiin kuuluu viestintävelvollisuuden kuittaaminen liittämällä kunnan nettisivulle palanen kaunista lakitekstiä.

Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta.

Muuta selvennystä kunnan sosiaalityön kuvaus tuskin tarvitseekaan. Eikä kukaan ymmärtänyt, mitä sosiaalityöntekijä käytännössä tekee. 

Epäolennaisuuksiin keskittyminen
Seuraavassa esimerkissä lastensuojelun kuvauksen alku ei lisää ymmärrystä, vaan hämmennystä.

Lastensuojelu
Lastensuojelun sosiaalityöntekijät toimivat työpareina kolmella alueella, läntisellä, itäisellä ja keskustassa.
Alueiden rajana on Kyrönsalmen silta.

Palveluviestintä keskittyy epäolennaisuuksiin ja liian usein jätetään kertomatta juuri ne asiat, jotka palveluiden käyttäjien olisi tarpeen tietää, kuten kenelle se on tarkoitettu ja mitä palvelussa tehdään. Toinen suosittu keino väistellä viestintävastuuta on palveluiden luetteloiminen, jolloin palveluiden sisältö jätetään täysin kuvailematta.

Vaikeaselkoiset sanat
Seuraavassa esimerkissä kansalaisia ilmeisesti kannustetaan hakemaan apua perheen vaikeisiin ongelmiin.

Lastensuojelu
Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu sekä ehkäisevä lastensuojelu. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto.

Hakisitko itse palvelua, jonka kuvauksesta ymmärrät vain sen huostaanoton? Ei ole ihme että ihmiset kuvittelevat lastensuojelun tarkoittavan pelkkiä huostaanottoja.

Huonolla viestinnällä rajoitetaan asiakasmääriä
Viestintä on yksi merkittävimmistä sosiaalipalveluiden käyttämisen kynnyksistä ja sen taso vaihtelee kunnittain. Tutkimukseni² mukaan vaikeasti ymmärrettävää ja olematonta palveluviestintää käytetään asiakasmäärien rajoittamisen ja asiakaspriorisoinnin välineenä. Huonon viestinnän ansiosta mahdollisimman harva palveluihin oikeutettu hakeutuu niiden piiriin, vaikka tarvettakin olisi. Virheelliset kuvitelmat ja ennakkoluulot pitkittävät avun hakemista, vaikka avun tarve ja hätä olisi kova.

Onneksi kansalaiset ovat sinnikkäitä tiedon etsijöitä, joten he löytävät netistä myös ymmärrettäviä ja kansan kielellä kirjoitettuja sosiaalipalveluiden kuvauksia. Niitä ovat netin keskustelupalstat pullollaan. Näillä palstoilla haukutaan jokainen neuvon kysyjä sosiaalipummiksi ja käsketään olemaan hakematta apua sosiaalitoimistosta, sillä siellä sinulta ryöstetään lapset.

Sosiaalipalveluihin saakka omaehtoisesti pääsevät asiakkaat ovat aika päteviä löytäessään oikeaan paikkaan, sillä työntekijätkään eivät jatkuvien organisaatiomuutosten vuoksi aina tiedä minkä nimisessä organisaatiossa ovat töissä. 

Laura Tiitinen
YTM, Sosiaalialan julkisen viestinnän tutkija
Lapin yliopisto

IMG_0771

1. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta, 20 §; Hallintolaki, 9 §.

2. Tutkimustulokset ovat väitöskirjatutkimuksestani, jonka ensimmäiset tieteelliset artikkelit raportoidaan keväällä 2014