vaikuttaminen

Kuuluuko sananvapaus vain toimittajille?

Posted on Updated on

Jos vertaan julkishallinnon työntekijöiden sananvapaustilannetta jokamiehen oikeuteen, on siinä tilanne jossa mustikkaan saavat mennä vain ne, jotka poimivat mukisematta myös pilalla olevat mustikat ja kehuvat niitä vielä poimiessaan.

Lauantaina 3.5 vietetään kansainvälistä sananvapauden päivää.

Suomi on useita kertoja valittu yhdeksi maailman lehdistönvapauden mallimaaksi. Ulkoministeriön lähetystöneuvos Vesa Jaakola kirjoittaa kolumnissaan  ”Sananvapaus on meillä kuin jokamiehen oikeus, kuin itsestään selvyys. Sellaisia asioita osataan arvostaa vasta sitten, jos niitä ei enää olisi.”

Sanan- ja mielipiteenvapaus kuitenkin näyttäytyy erilaiselta, riippuen siitä oletko toimittaja vai et.

Silloin meillä tuli tiedote kaikille sähköpostiin, että kukaan ei puhu yhtään mitään. Johto tiedottaa.
– – – johto sanoi, että kaikki asiat on kunnossa, että meidän resurssiasiat on kunnossa.
Että mitä helvettiä?! Kaikki tietää ettei ne oo.

Yllä oleva sitaatti on sosiaalityöntekijän kuvaus tapahtumista, kun toimittaja lähetti työyhteisöön pyynnön tulla television ajankohtaisohjelmaan kertomaan sosiaalityön käytännöistä, sen toimintaperiaatteista ja resursseista. Toimittaja esitti pyynnön aikana, jolloin ala oli paljon esillä mediassa, julkisuudessa käsitellyn asiakastapauksen vuoksi.

Sosiaalityöntekijän kertomus ei ole harvinainen yksittäistapaus. Vaientaminen on julkishallinnon organisaatioissa laajalti tunnettu ilmiö, jota on toistaiseksi tutkittu Suomessa vain vähän.

Esimiehet kieltävät alaisilta oikeuden mielipiteiden ilmaisuun työhön liittyvistä asioista. Mielipiteiden ilmaiseminen on johtajalähtöistä ja he tuovat asioista esille vain tietyt näkökulmat. Vaientaminen perustellaan esimerkiksi määrittelemällä kansalaisten oikeusturvaan ja palveluiden laatuun liittyvät keskustelut organisaatioiden sisäisiksi keskusteluiksi. Työyhteisön ”likapyykkiä” kun ei ole tapana pestä työyhteisön ulkopuolella. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattilaisilla olisi paljon sanottavaa alaansa liittyvistä ajankohtaisista asioista, mutta heihin kohdistetaan vaientamista ja jopa sananvapausrikkomuksia. Vaientaminen tapahtuu pelottelemalla, uhkailemalla viestinnän seurauksista ja kostamalla viestinnän jälkeen. Kaikki tämä tehdään epävirallisesti ja suusanallisesti, jottei rikkomuksen kohteelle jää juuri mahdollisuuksia vaatia itselleen oikeutta.

Työntekijöiltä vaaditaan sitoutunutta lojaalisuutta organisaatiota kohtaan, joka väärinymmärretään  samanmielisyydeksi. Näin heiltä evätään oikeus osallistua julkiseen keskusteluun aiheista, joilla olisi suurtakin julkista intressiä. On selvää, että työntekijöiden sananvapaus vaihtelee työympäristöittäin, eikä vaientaminen kosketa kaikkia. Se koskettaa kuitenkin juuri niitä, jotka haluaisivat keskustella julkisesti palveluista, niiden kehittämisestä, organisoinnista ja laadusta, sekä kansalaisten oikeusturvasta. Sananvapaus on myös suomalainen ihmisoikeuskysymys.

 Laura Tiitinen, tutkija, Lapin yliopisto
Verkko kuva 2


Kannanotto pohjautuu tutkimukseen, joka julkaistaan tulevassa Oikeus-lehdessä:

Tiitinen Laura & Kauppi Arto
Viisi vaientamisen tapaa – Sosiaalialan työntekijöiden julkiseen viestintään kohdistuvat sananvapauden rajoittamisen ja vaientamisen käytännöt 


Muita aiheeseen liittyviä kannanottoja:

Julkisen sanan neuvoston kannanotto sananvapauden rajoittamisesta

Opetusalan ammattijärjestön selvitys opettajien vaientamisesta

Radio-ohjelma vaientamisesta: Eve Mantun kuriton kokous

Kalevan toimittajan kolumni: Kunnissa vallitsee vaikenemisen kulttuuri

Valtuutettu Veronika Honkasalon näkökulma vaientamiseen: Miksi työntekijöiden sananvapautta kavennetaan Helsingissä?

 

 

 

 

 

 

Toiveita tinakauhan haltijalle

Posted on Updated on

Sosiaalinen tekijä ei tehnyt suuria lupauksia Uudelle Vuodelle 2014, vaan sulatti kauhassa tinakengät ja nakkasi ne vesisankoon kera – ei vain yhden, vaan kymmenen pienen ja vähän isomman toiveen. Toivotamme kaikille lukijoillemme näiden toiveiden myötä hyvää alkanutta vuotta! Lopussa voi antaa äänet parhaille toiveille.

Toive 1 Anna aikaa ja rauhaa tehdä työtä. Eniten toivomme, että sosiaalialan ammattilaisilla olisi aikaa tehdä työtään. Kiireessä ja kellon kanssa kilpaillessa ei vain onnistu, että asiakas tulee kohdatuksi, kuulluksi ja hän pääsee osalliseksi omassa asiassaan. Toivomme työntekijöille työrauhaa tehdä eettisesti kestävää työtään sillä asiantuntemuksella ja osaamisella, joka heillä on. Tätä samaa työrauhaa haluaisimme kaikille, jotta kiire ja talouskurin kiristävä ote ei vie meistä viimeisiäkin voimia.

Toive 2 Luota työntekijään. Tänäkin vuonna perustetaan toimikuntia, jotka uudistavat sosiaalialan palveluita. Ruohonjuuritason työntekijöitä ei näissä ryhmissä juuri näy. Toivomme, että kentän asiantuntemus tunnustetaan.  Tai jospa luotettaisiin työntekijöiden asiantuntemukseen ja kykyyn järjestää työtään ilman turhia ylätason ohjeistuksia. Ja kun niitä tarpeellisia ohjeita laaditaan, tulisi niiden perustua vahvaan ymmärryksen ja kokemukseen arjen työstä.

Toive 3

Rakenna parempaa yhteistyötä. Toivomme eri viranomaisten ja toimijoiden välille aitoa yhteistyötä ja yhteisvastuuta, jotta asiakkaita ei pompoteta luukulta toiselle, eikä kukaan ei tipu turvaverkon läpi.

Toive 4Säästä asiakkaat huonoilta verkostopalavereilta. Toivomme ryhtiliikettä palavereiden järjestelyyn, kulkuun ja lopputulemiin niin, ettei asiakkaita rasiteta huonosti suunnitelluillla verkostopalavereilla, vaan he tietävät mikä on palaverin aihe ja sen myötä voivat osallistua omista asioistaan sopimiseen.

Toive 5Pidä peruspalvelut kunnossa. Tämä ei ole uusi toive, mutta toivomme sitä silti. Toivomme, että yhteiskunnan peruspalvelut pysyisivät kunnossa ja apua tarjottaisiin ihmisten arkeen ja kotiin. Että kouluihin, neuvoloihin, päivähoitoon ja  kotipalveluun laitettaisiin veroeuroja. Että aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluihin satsattaisiin, väkivallasta kärsivät saisivat apua ja että koti sekä toimeentulo olisivat kaikilla.

Toive 6

Laita organisaatiomuutokset tauolle. Toivomme, että organisaatiomuutosten puuhaihmiset pitäisivät välivuoden, sillä vaikka viimeiset vuosikymmenet on organisaation laatikot laitettu kerta toisensa jälkeen uuteen järjestykseen, ei lopullista toimivaa mallia ole vain löytynyt.

Toive 7Säästä meidät median ylilyönneiltä. Toivotamme medialle vuonna 2014 monipuolista ja vaihtelevaa uutisvuotta sosiaalialan asioiden parissa. Toivotamme medialle lähdekriittisyyttä, jotta  “pieleen mennyt makaronilaatikko huostaanoton syynä” -juttuvinkit eivät päädy otsikoihin tai ainakin selvitetään kolikon toinen puoli. Toivomme sosiaalialan ammattilaisille uskallusta tulla julkisuuteen, ja työntekijöiden pomoille ymmärrystä, että sananvapaus kuuluu työntekijöillekin.

Toive 8Säilytä kelpoisuudet ja anna ammatinharjoittamislaki. Toivomme myös, että tänä vuonna sosiaalialan ammattilaiset säästyisivät siltä väännöltä, että alan kelpoisuuslaki halutaan romuttaa ja että alalle tarvittava korkeakoulutus kyseenalaistetaan. Toivomme myös, että maan hallitus pitää kiinni lupauksestaan, ja hallitusohjelman kirjaus ammatinharjoittamislaista nytkähtää eteenpäin.

Toive 9Torju kovat asenteet. Jokainen meistä tarvitsee joskus auttavaa kainalokeppiä. Emme selviä, jos asenteet tästä vielä kovenevat apua tarvitsevia ihmisiä kohtaan. Toivomme, että yhteiskunnassamme lopetetaan syyllistäminen ja avataan silmät pahoinvoinnille. Tunnustetaan, että ihmiset ovat erilaisia ja erilaiset sattumukset sekä tilanteet vaikuttavat elämänkulkuun.

Toive 10Anna ymmärrystä, että tulevaisuutta ei voi sittenkään ennustaa. Kenelläkään ei ole kristallipalloa tai sellaista uuden vuoden tinaa, josta voisi ennustaa tulevaa. Turvaverkko voi pettää. Kamalia ja ikäviä asioita voi tapahtua, vaikka asiakkaan tai asiakasperheen elämässä olisi useita auttajia mukana.

The Voice of Social

Posted on Updated on

Perustimme tämän blogin matalan kynnyksen tiedon välittämisen tilaksi, jossa alan ammattilaiset ja asiakkaat voivat välittää tietoa alan ulkopuolisille. Tämä on sinun tilasi sosiaalialan työntekijä. Toivomme teidän täyttävän sen niillä kommenteilla, ajatuksilla ja näkökulmilla, joista olette tähän mennessä ajatelleet, että ”tuostakin pitäisi kirjoittaa johonkin”.

Sosiaalialan työ nähdään usein työntekijän ja asiakkaan välisenä kahdenkeskisenä työnä, eikä alalla ole perinteitä tuoda julki työssä kertyvää tietoa tai pyrkiä vaikuttamaan. Tiedontuotanto ja -hallinta kuuluvat alan arkipäiväisiin toimiin, mutta tietoa tuotetaan lähinnä asiakasasiakirjoihin, lausuntoihin ja raportteihin.

Tiedon tuottaminen asiakastyöstä ja sosiaalisista ilmiöistä on tärkeää, sillä julkisen keskustelun avulla voimme lisätä ymmärrystä niitä kohtaan. Asiat kehittyvät parhaiten sosiaalisesti. Ymmärryksen lisääminen on olennaista, sillä asiakkuuteen liittyy usein häpeää, joka johtuu ilmiöihin ja palveluihin liittyvistä uskomuksista ja ennakkoluuloista. Stigma ja tiedon puute ovat on merkittävimpiä syitä palveluiden alikäyttöön.

Media tuottaa usein mustavalkoisen ja kärjistetyn kuvan sosiaalialasta sekä sen asiakkaista, jolloin meidän alan ammattilaisten tehtäväksi jää virheellisten tulkintojen oikominen. Kieltäydymme liian usein kommentoimasta asioita, nojaten vaitiolovelvollisuuteen. On kuitenkin monia tilanteita, jolloin asioita voi ja pitää kommentoida yleisellä tasolla. Julkisuutta saa käyttää toimintalogiikan selittämiseen sekä asiakkaiden oikeuksien puolustamiseen ja sosiaaliturvajärjestelmän epäkohtien muutospyrkimyksiin.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu siten, että kunnissa työskentelevät sosiaalialan työntekijät toteuttavat työssään yhteiskuntapolitiikkaa. Politiikkaa taas säätelevät niihin tehtäviin äänestetyt ja valitut henkilöt. Mikäli päättävillä tahoilla ei ole riittävää ymmärrystä sosiaalialan toimintaperiaatteista, sosiaalisista ilmiöistä tai niiden ehkäisyn ja ratkaisun keinoista, on tilanne samankaltainen kuin he hyllyttäisivät säkki päässä posliinia lasikaupassa. Vahinkoja sattuu varmasti.

Kannustamme teitä spontaaniin kirjoittamiseen ja kommentointiin. Molempia voitte tehdä nimimerkillä tai omalla nimelläsi. Tuokaa ne kehittävät työpaikan kahvipöytäkeskustelut tänne josta ne näkyvät ja kuuluvat muuallekin.

Terveisin,
Blogin ylläpitäjät