Kommentointi

Innostava, ajatuksia herättävä, koskettava, asiallinen tai kriittinen – kaikenlainen keskustelu Sosiaalinen tekijä -blogissa on tervetullutta. Kommenttien toivotaan olevan napakoita ja tiiviitä, ja niiden tulisi liittyä sisällöltään kommentoitavaan kirjoitukseen. Yli 2 000 merkin kommentteja ei julkaista.

Sosiaalinen tekijä -blogissa voi kommentoida nimimerkillä, jolloin kommentoijan nimi ja yhteystiedot jäävät vain ylläpitäjien tietoon. Kirjoituksia voi kommentoida myös nimellä.

Sosiaalinen tekijä -blogi on ennakkomoderoitu. Kaikki kommentit luetaan ennakkoon ennen julkaisua. Kommenttien moderoinnista vastaavat blogin ylläpitäjät, joihin saat yhteyttä sähköpostitse sosiaalinentekija(at)gmail.com. Kommentteja ei muokata.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia tai hyviä tapoja. Kommentissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää kommentteja, jotka kiihottavat kansanryhmää vastaan
  • yllyttää väkivaltaan tai rikollisuuteen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja, esimerkiksi luottamuksellista tietoa sosiaalialan asiakkaista tai yksittäiseen työntekijään kohdistuvaa asiakaspalautetta
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

13 thoughts on “Kommentointi

    Jaana said:
    25.9.2016 18.11

    Sosiaalityö toimii yhteiskunnassa eri tasoilla.
    Lain säätämiseen vaikuttavaa, yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttavaa toimintaa ja käytännön tasolla yksilön kohtaamista ja hänen tukemistaan. Osallisuus sosiaalityön toimintapana mahdollistaa tuen tarvitsijan subjektiuden ja oman elämänsä toimijuuden; siten palautuminen yhteiskuntaan mahdollistuu.

    airami said:
    8.4.2016 11.14

    Haluaisin lukea alan ammattilaisilta postauksen, jossa käsiteltäisiin huostaanottoa ja sen mainetta. Viime päivinä otsikoissa on kauhisteltu perhekotien, sijaisperheiden ja yleensäkin huostaanoton epäkohtia – jotka ovat tapahtuneet vuosikymmeniä sitten. Onko kuitenkaan enää näin? Miksi huostaanotto on aina niin negatiivinen asia mediassa? Ja sijaisperheiden rinnastaminen koulukotiin (nämä niputettu usein samaan lauseeseen ko. uutisissa) on mielestäni aika radikaalia, sillä elämä laitoksessa lienee kovin erilaista mitä tavan perheessä.

    Voisko tästä siis tehdä blogipostauksen joku kerta?

    pia said:
    10.2.2016 16.55

    Olen samaa mieltä nykysin vanhustentyö on tuotantotyötä.Ei ihmistyötä. Ennen vanhus oli se asian ydin nykyisin tuottavuus.

      Sosiaalinen tekijä/Ylläpito responded:
      11.2.2016 12.13

      Hei Pia, kommenttisi tallentui väärään osastoon. Kannattaa kommentoida suoraan juttujen alla kommenttilaatikkoon, niin menee oikealle paikalle. Voit lähettää kommenttisi uudelleen em. tavalla, ja poistamme tämän täältä osioista ylläpidosta päin.

    Hans Kallberg said:
    20.12.2015 13.09

    kiitos blogista. olen vasta löytänyt ja tutustunut tähän.
    toivoisin teiltä sosiaalipolitiikkasata kirjoituksia ja siitä minkälaiseen tailanteeseen maassa olevat vakuutusvammautunet on ajaettu. lähestyn teitä oman tapaukseni kautta. viimeisessä linkissä on eduskunnan keskustelualoite 4/2013 joten maan kansan edustajat ovat tietoisia asiasta, sen ongelmista ja korjausehdotuksista. mutta poliittista halua korjaamiseen ei ole. paine asioiden korjaamiseksi saataisiin vain julkisuutta ja tietoisuutta lisäämälä. tämä saattaa kosketaa pian jokaista teistä. jos en olisi itse joutunut kokemaan tätä en olisi uskonut etä maassa on asiat näin huonosti. meilä on yhteiskunta joka itse rajoittaa osalta kansaa perusoikeuksia. suomi ei ole enää vuosiin ollut oikeus ja hyvinvointivaltio, kaikille.
    http://www.studio55.fi/tositarina/article/aivovamman-saanut-yrittaja-taistelee-toimeentulosta-olen-elanyt-parilla-sadalla-eurolla-kuussa/137780
    http://yle.fi/uutiset/vakuutusyhtio_ihmeparansi__aivo-_ja_niskavammainen_hans_on_pian_koditon/7190292
    http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/2014/11/tapaus-hans-kallberg-osa-3.html

    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=ka+4/2013

    löytyisikö tämän blogin kauta apua asiassani?
    olo on aika turha ja turhautunut. oli muun laisia suunnitelmia tulevaisuuden suhteen kuin tämä.

    Henrik Harjula said:
    18.11.2013 16.27

    Suomi näyttää olevan amerikkalaisempi kuin USA itse: täällä isotuloiset juppipojat ja -tytöt sortavat heikompiosaisia aivan surutta, eivätkä juurikaan ole halukkaita osallistumaan yhteiskuntatalkoisiin vaan suuntaavat aktiviteettinsa mieluummin veronkiertoon ja kohtuuttomien etuisuuksien jahtaamiseen. Mielestäni Sveitsin viimeisin kansanäänestys on todellinen ryhtiliike oikeaan suuntaan, sillä muutoin tuloerot repeäisivät täysin kohtuuttomiksi. Sveitsissä ehdotetaan korkeimmaksi sallituksi palkaksi 12 kertaa alin palkka. Tämä yksin ei ratkaise kaikkia toimeentulo-ongelmia, joten sen lisäksi kansalaispalkaksi ehdotetaan 2000 Sveitsin frangia, joka on reilut 1600€. Ajatusmalli sopisi loistavasti myös Suomen olosuhteisiin.

      Henrik Harjula said:
      18.11.2013 17.00

      Henrik Harjulan kommentissa on pieni virhe, sillä itse asiassa Sveitsissä ehdotetaan kansalaispalkan suuruudeksi 2500 frangia, joka on hieman päälle 2000€ (Aamulehti 18.11.). Kansanäänestys järjestetään marraskuun lopulla.

    työvalmentaja kuntouttavassa työssä said:
    16.11.2013 20.17

    On syytä muistaa myös että työ voi olla terapiaa. Hyvinvointia tulee kun on elämässä rytmi, mielekästä tekemistä ja sosiaalisia suhteita. Eläkkeen lisäksi maksettu pienikin palkka voi olla merkittävä toimeentulon osa. Tarjoaisin mielelläni kepin sijasta porkkanaa ja lähtisin katsomaan niiden alojen, joissa on paljon esim. aputyövoiman tarvetta (esim. ravintola-alalla salien siistinä pito ja astiahuolto jne.) Jos ”vajaakuntoiselle” saisi maksaa tervettä työntekijää pienempää palkkaa olisi yrittäjillä edes mahdollisuus ottaa kuntoutujia työhön. Kun yrityksessä on tällainen aputyöntekijä, vapauttaisi se muun henkilötyöpanosta ammattitaitoa vaativampaan työhön sekä aikaa kuntoutujan tukemiseen ja ohjaamiseen. On myös yhteiskunnan monimuotoisuuden kannalta eduksi että työyhteisöt ovat moninaisia ja vammaiset ja muut vajaakuntoiset saavat näkyä työssä. Vammaisuus ei tarkoita sitä etteikö työkykyä olisi jäljellä.

      Sipe said:
      13.10.2015 22.35

      Tämä oli innostava ja lohduttava kommentti! Toivoa sopii, että ajatusmalli leviää ja vie tilaa nyt vallalla olevalta tuottavuus ja tehokkuus ennen hyvinvointia -ajattelulta, jossa ihmiselle, osatyökykyiselle ja/tai kuntoutujalle ei löydy sijaa työmarkkinolta.

      Mietin myös miksi yhteiskunta ei tue aikuisopiskelijoita/opiskelijoita riittävästi. Koulutushan avaisi tehokkaasti työpolkuja ja voi monelle olla se ”valo tunnelin päässä”.

    Sosiaalinen tekijä responded:
    15.11.2013 20.15

    Hei kaikki! Hienoa, että blogi herättää keskustelua. Huomioittehan kuitenkin, että jokaista blogikirjoitusta voi kommentoida suoraan sen kirjoituksen alle, jolloin muutkin lukijat näkevät mielipiteenne ja siitä tulee osa keskustelua. Kommentoikaa siis suoraan kirjoituksia!

    Ystävällisin terveisin, blogin ylläpito

    Kari Tiitinen said:
    15.11.2013 19.45

    Raha on kaiken irvikuva, raha on vain paperia ei mitään muuta, sillä ei ole arvoa,mutta sillä nämä tietyt ”järjestöt ” pääsivät jyvälle kuinka ihmiskuntaa hallitaan ja manipuloidaan 1900 luvun alkupuolelta lähtien, esim pankit, metsäteollisuus, lääketeollisuus. Luonnoliset ylläpitävät ja tervehdyttävän aineet julistetaan panaan ja laittomaksi jota nykyinenkään niin sanottu lääketiede ei ymmärrä vieläkään miten se ”horsma” vaikuttaa ihmisen fyysiseen kehoon tervehdyttävästi. Mutta hyvinvointi ihmiskunnalla lähtee vasta tuottamaan yltäkylläisyyden tulosta vasta kun ihmiset ymmärtää että veljeys, vapaus ja oikeudenmukaisuus lähtee ja laajenee jakamisen periaatteesta.
    Ei tarvitse käydä pakosta ”töissä” jos ei tahdo, kaikilla on oma sähkön ja lämmöntuotantojärjestelmä, ruokaa ja vettä riittävästi eikä tarvitse maksaa mistään mitään.

    Pirjo Forsten said:
    15.11.2013 19.16

    Kaikki kunnioitus sosiaalityöntekijöille että ottavat tällaisen asian esille. Tähän päivään kuuluu vain negatiivisuus kaikissa muodoissaan ja yleinen pahoinvointi. Siitä huolimatta että eräillä tahoilla on asiat hyvin eivätkä halua nähdä toisten hätää, on meidän yhteiskunnassa erittäin suuri määrä ihmisiä jotka ovat epätoivon partaalla taloudellisine huolineen. Reilua olisi tasata hyvinvointia. Kotimaassakin on hätää. Ulkomaillehan meiltä lähetetään apua aina kun sitä kysytään. Olen itse eläkkeellä ja tulen sillä toimeen. En aja omaa asiaani.

    Irma Heiskanen said:
    15.11.2013 9.59

    Jos lähtökohdaksi otetaan sosiaalityö rajallisella maapallolla, niin ns. hyvä-osaiset kantavat eniten vastuuta kestämättömästä luonnonvarojen käytöstä. Syyttävän sormen voi siis kääntää myös toiseen suuntaan – talousjärjestelmään, jossa hyvinvointia mitataan kulutuksen kautta. Kelan kotimipsejä (MIPS materiaalivirtojen kulutus) koskeneessa tutkimuksessa vain yksi asunnoton ylsi kestävän kulutuksen tasolle. Kaikki muut kuluttivat liikaa. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/34643/Sosiaalipolitiikka_rajallisella_maapallolla.pdf?sequence=4 ja https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/32355/Gradu_Laakso.pdf?sequence=1

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s