Päihderiippuvaisen läheiselle narkkari on ihminen

Posted on Updated on

Sanotaan, että narkkarit on helppoja tapauksia, ne kuihtuu käsiin muutamassa vuodessa. Monen mielestä kaikki nistit sais vetää ittensä hengiltä. Jotkut sanovat, ettei rottiin kannata ruutia haaskata. Mä näen hänet ihmisenä. Mulle hän on rakas, arvokas ja tärkeä. Hän tuntee isosti ja syvästi, iloitsee, suree, suuttuu, loukkaantuu ja välittää. Hänellä on päihderiippuvuus, mutta se ei määritä häntä ihmisenä.

Hän katoaa välillä muutamaksi päiväksi, puhelin häviää, poliisit nappaa putkaan. Hänen elämästä puuttuu kontrolli, ei vain päihteiden suhteen, myös rahan, elämänrytmin, tunteiden, ihmissuhteiden. Hän elää tätä hetkeä, tulevaa voi suunnitella, mutta suunnitelmat harvoin toteutuu. Hän on ollut hoidossa useasti, mutta pohja jolle rakentaa on liian rikki. Ja aina mä toivon, että ehkä tällä kertaa asiat menisi toisin. Mä toivon hänelle rauhaa ja turvaa. Ehkä itsekkäästikin.

Vuokrasta on taas osa maksamatta. Koti on tärkeä, mutta pakonomainen tarve saada kamaa ja väkivallan uhka veloista saa toimimaan toisin. Ruokaa ei ole ollut päiviin, vessapaperi on loppu. Hän kysyy voisinko tuoda shampoota, että hän pääsisi suihkuun. Kirpparilla mä katson hänenkin kokoiset vaatteet. Me riidellään tennareista, jotka mä hänelle ostin ja hän myi. Hän pyytää anteeksi. Mä asetan rajoja ja rikon ne.

Ja kun hän amfetamiinia vedettyään yrittää hiljentää päässään kuuluvat äänet hirttämällä itsensä, mä pyyhin veret pois lattialta ja yritän saada hänet lähtemään päivystykseen näyttämään kaulaan painunutta rantua ja pudotuksesta tulleita kolhuja. Mä vakuutan hänelle, että rappukäytävässä ei ole ketään, mutta äänet hänen päässään saa hänet uskomaan toisin. Mä halaan häntä lähtiessäni, hän jää kotiin, ottaa leipäveitsen lähelle turvakseen.

Yöllä äänet piinaa edelleen. Hän soittaa mulle ja me puhutaan. Sanon, että soitan apua. Ambulanssi vie päivystykseen ja hän pääsee viikon kriisijaksolle. Hän haluaisi olla hoidossa pidempään, mutta lääkäri ei näe sitä tarpeelliseksi. Älä käytä päihteitä, niin ei ole ongelmia. Lääkäri ei näe kuinka hajalla ja väsynyt hän on, kuinka päihteet peittää alleen ahdistuneen ja epätoivoisen ihmisen.

Jos hän ei itsemurhayrityksen jälkeen heti vastaa puhelimeen tai reagoi viestiin, mulle tulee hätä, missä hän on, mitä on tapahtunut. Hätä yltyy paniikkiin ja vaikka mä kuinka yritän miettiä loogisia selityksiä asialle, paniikki ei hellitä ennen kuin hän vastaa ja tiedän, että hän on kunnossa, tai ainakin hengissä.

Mä en tunne syyllisyyttä enkä häpeää. Mä myös tiedän, että mun on annettava hänen elää omaa elämäänsä, enkä mä ole vastuussa hänestä. Mutta välillä mä väsyn. Mä uskottelen itselleni, etten mä välitä, mulle on sama, miten hänen käy. Se ei ole totta.

Sitten tulee se hyvä päivä. Hän hymyilee ja puhuu asioista, joita hän aikoo tehdä. Kuinka hän haluaisi, että asiat olisi. Me höpötellään niitä näitä, leffoista, musiikista, muista ihmisistä, katsotaan luontodokumenttia. Syödään pizzaa ja jäätelöä. Hän keittää teetä, mun rakas ihminen.

-sisko-

blogikuva_edit

Advertisements

24 thoughts on “Päihderiippuvaisen läheiselle narkkari on ihminen

    Katariina said:
    22.11.2016 7.45

    Kiitos tästä kirjoituksesta. Oma pikkuveljeni on ajautumassa alkoholismista huumeisiin ja siskona on kauheaa seurata vierestä veljen touhua. Välillä on jopa useita viikkoja, kun hän on se sama ihana pieni veli kuin ennenkin, mutta sitten taas yhtäkkiä korkki aukeaa ja hän muuttuu totaalisesti. Lähipiirini hänet haukkuu ja minulla on paha mieli, hän on kuitenkin veljeni kaikesta huolimatta!

    minka said:
    16.11.2016 23.50

    Lopettaminen on aina vaihtoehto!
    Siihen tarvitaan sitä luonnetta ja päättäväisyyttä, mutta lopettaa voi vain omasta halusta. ♥

    Tsemiii said:
    22.9.2016 15.06

    Moikka, en ole koskaan ennen kommentoinu mihinkään blogikirjoitukseen. Nyt oli pakko! Tämä teksti kosketti minua siskona erittäin paljon. Olen samassa tilanteessa ja on erittäin ihana lukea jonkun muun ajatuksia asiasta. ”Mä en tunne syyllisyyttä enkä häpeää. Mä myös tiedän, että mun on annettava hänen elää omaa elämäänsä, enkä mä ole vastuussa hänestä. Mutta välillä mä väsyn. Mä uskottelen itselleni, etten mä välitä, mulle on sama, miten hänen käy. Se ei ole totta” tämä on juuri se oravanpyörä mitä käy läpi päivittäin. Tunteiden vuoristorataa, yrittää olla se vahva ihminen joka ”ei välitä”. Sellaista ei ole olemassa ettei omasta veljestä välittäisi. Hän on kuitenkin se ihminen kenen kanssa olet kasvanut, ollaan naurettu yhdessä, itketty yhdessä, tapeltu yhdessä, tsempattu toisiamme ja koettu se lapsuus niinkuin pitääkin! Ihan niinkuin kaikki muutkin, jossain vaiheessa ollaan erkaannuttu, mutta se ei tarkoita sitä että rakkaus loppuisi ❤ Tsemppiä sinulle myös erittäin paljon, sitä tarvitaan!!

    muiden mielestä nisti said:
    22.9.2016 8.58

    Kuka määrittelee narkomaanin? Itse käytän kannabista lähes joka päivä ja amfetamiinia sillon kun haluan mennä juhlimaan ulos. Joskus tuli juotua kunnolla mutta se jäi kun löysi parempia ja turvallisempia päihteitä. Jokaisella on ne omat rajat mitkä pitää tuntea ja jos ei pysty kontrolloimaan itseään niin suomi on täynnä hoito laitoksia

      moi said:
      18.12.2016 15.41

      kai jokainen itse määrittelee, mitä pitää nistinä. kysymyksiä, mitkä voi määrittää, onko ongelmaa ovat esim. 1. onko se vielä hauskaa 2. tuoko se ongelmia omaan (tai läheisten?) elämään 3. onko se pakoreitti jostakin (pakeneminen päihteisiin ei yleensä oo se kannattavin ratkaisu) 4, viimisenä muttei vähäisimpänä; voiko ilman sitä päihdettä olla.

      mun mielestä on olemassa ihan sitä viihdekäyttöäkin, mutta narkomaanin ja ongelmattoman viihdekäyttäjän väliin mahtuu lievempää ongelmakäyttäytymistä päihteiden kanssa, kuin narkomania. oon tuntenut ihmisiä, jotka ovat pitäneet itseään viihdekäyttäjinä. joskus oon miettiny, että aika monella niillä on ollu jonkinasteinen päihdeongelma kuitenkin. päihdeongelma ja narkomania taas ei oo samoja asioita. narkomania on jotain syvempää koukkua. eihän joku perus juoppokaan oo automaattisesti alkoholisti. ei edes jokaista vähän alkoholiongelmaista voi sanoa alkoholistiksi.

    Ex-narkkari, narkkarin lapsi said:
    14.10.2015 22.17

    Narkkari mikä narkkari. Minusta se ei ole haukkumasana vaan ihan totuus, mitä pitäisi katsoa silmiin. Olen itse entinen narkkari, suonensisäisiä käyttänyt ja olen siitä selvinnyt. Äitini on narkkari, edesmennyt isäni oli juoppo narkkari, isoäitini on juoppo ja veljeni on alkoholisoitunut. Elämä on raakaa ja asiat kohdattava semmosina kun ne on. Kirjoituksesi kyllä oli hyvä ja koskettava, ymmärrän kyllä tunteesi. Itse kulutin itseäni loppuun huolehtimalla koko ”perheestä” kaikin tavoin ja olemalla huolissani. Fakta on , että narkkari ei muuksi muutu , ellei se lähde hänestä itsestään. En pysty auttamaan vaikka tekisin mitä. Ja vaikka mitä olen tehnytkin. Siksi annan heidän elää omaa elämäänsä , tehdä omia valintoja , enkä anna heidän valintojensa vetää minua enää suohon. Enää koskaan.

      EntNistiJustJoo said:
      29.4.2016 5.05

      Ei ole olemassakaan sellasta kun ENTINEN narkkari, tiedoksi vaan se on parantumaton kuolemaan johtava sairaus, jonka eteneminen kuitenkin voidaan pysäyttää. Pistän pääni tästä melkein pantiksi että jos retkahdat, niin jatkat tasan siitä mihin jäit, valitettavaa mutta totta.

        Entisiä narkkareita on olemassa said:
        5.5.2016 18.44

        Väärässä olet, minä olen entinen suonensisäisiä käyttänyt narkkari. Pari kertaa on tullut vuosien tauon jälkeen kokeiltua illanvietossa ihan huvikseen, ilman, että olisi käsistä lähtenyt. Huumeet oli minulle ennen se, millä turrutin tunteenti ja suruni, ihan niinkuin se on monelle muullekin narkkarille. Selvin päin ei vaan kertakaikkiaan pysty olemaan, Sitten heitä vielä pahkesutaan mielipahan lisäämiseksi. Sairasta…

          Anna-Maria Tervonen said:
          15.9.2016 21.53

          Miten pääsit irti? Käsittääkseni vaikkapa suonensisäisistä koituu äkkiä kova riippuvuus, niin miten sä uskalsit kokeilla uudestaan ”ihan huvikseen”?

          EnnenOliEnnen - NytOnNyt said:
          17.1.2017 10.12

          Täällä myös entinen suonensisäisiä käyttänyt. Menossa on yhdestoista puhdas vuosi!
          Itse en voisi kuvitella ”testaavani” enää kokeiluluontoisesti huumeita kertaakaan. Vetoan itsekseni siihen, etten halua alkaa laskemaan uudestaan päiviä, viikkoja, kuukausia, vuosia. Näin on hyvä.
          Kamasta eroon pääsin omalla päätökselläni ilman lääkityksiä ja vertaistukea. Minulle se ”kuivanarkkaaminen” ei sopinut. Mikä sopii yhdelle, ei sovi kaikille.
          Vielä kun saisin lopetettua tupakanpolton. En kylläkään ole vielä koskaan yrittänyt. Siihen ei ole tullut riittävää sisäistä tahtoa – ikävä kyllä.
          Tsemppiä kaikille narkomaanien läheisille! Teette tärkeää työtä auttaessanne!

        ANNA said:
        8.9.2016 9.26

        Olipas kannustavaa teksti!😬

        Entisensisko said:
        21.9.2016 14.18

        On olemassa entisiä narkomaaneja. Entisiä addikteja taas ei. Voit olla entinen käyttäjä, mutta addiktio on elinikäinen sairaus. Sama pätee alkoholismiin ja alkoholisteihin. Eikö teillä ryhmissä käydä näitä asioita läpi.

    Jassu said:
    12.9.2015 11.35

    Ihanasti kirjoitettu, minulla om paljon ystäviä ja yksi sisko samassa tilanteessa ja en pysty olla mietttimättä ja tukematta näitä rakkaita ihmisiä minulle ❤

    seministi said:
    7.9.2015 1.45

    ”Ruokaa ei ole ollut päiviin, vessapaperi on loppu. Hän kysyy voisinko tuoda shampoota, että hän pääsisi suihkuun. ”

    Tunnistin itseni tästä. 3 päivää olen ollut jo selvänä ja tuntuu siltä että aivan turhan takia sitä selvänä ollaan kun elämä muutenkin niin sisällötöntä.

      Susanna said:
      18.10.2015 16.46

      Kohta 5vuotta ollut raittiina.9vuotta tuli rämmittyä pohja mutia pitkin ja elämän tarkoitus oli vain huumausaineet. Alkuun raittius vaikeaa kaikki piti opetella alusta itsestään huolehtiminen,raha asiaoiden hoito,uudet kaverisuhteet,sosiaaliset tilanteet yms..
      Vertaistuesta sain apua,nyt opiskelen ja tarkoitus valmistua 2017. Sisältöä enemmän kuin koskaan elämässäni ennen.Voimia sulle ja kun raittius tuntuu turhalta mieti miksi halusit lopettaa alunperin, mikä on paremmin kun et enään käytä? Pidä tunne päivä kirjaa,ulkoile,liiku,tee asioita joita rakastat syö hyvin, katso uusia leffoja/sarjoja, hemmottele itseäsi.
      Voimia sulle,ajan kanssa kaikki asiat tuntuu helpommalta ja selkeämmältä ❤

        ANNA said:
        8.9.2016 9.29

        👏👍voimija ja ja positiivistä asennetta .💞

      Matti said:
      20.9.2016 8.51

      Ei ne asiat kolmessa päivässä muutu. Mutta kun sinnittelee hankalien vaiheiden läpi käyttämättä ja hakee apua (yksin harva selviää), niin vuoden päästä koko elämä voi olla ihan toisenlainen.

    Pikkusisko said:
    6.9.2015 17.46

    Ihan loistava teksti, sai tunteet pintaan! Kiitos sinulle tästä.

    Täällä myös (toivottavasti entisen) narkomaanin pikkusisko. Olin 14-vuotias kun kuulin veljen huumeidenkäytöstä (veli 5 vuotta vanhempi) ja muistan jo silloin suuttuneeni suunnattomasti esimerkiksi omalle nuorisopsykiatrian hoitajalleni, joka nimitti veljeäni narkkariksi. Huusin ja raivosin, että jumalauta mun veljeni on IHMINEN, vaikka onkin tehnyt paljon vääriä valintoja eikä elämä tunnu löytävän raiteitaan. Että sen huumeidenkäytön takana on ihan oikea ihminen, persoona ja ennenkaikkea rakastava isoveli joka piti aina mun puolia, vaikka söikin välillä mun karkit karkkipäivänä. Suututti ihan silmittömästi ihmisten ahdasmielisyys ja se, kuinka häikäilemättömästi mullekin asiasta puhuttiin. Ei tajuttu yhtään, että ei välttämättä ole hyvien tapojen mukaista haukkua kenellekään heidän perheenjäseniään. Enhän mäkään hauku niiden ihmisten äitejä lehmiksi, tai kehota ketään tappamaan itseään.

    Itselläni oli vaikeaa veljen ongelmien takia (minut vedettiin mukaan niihin), ja hoitajani antoi minulle neuvon: laita välit poikki veljeesi. Kun en suostunut näin tekemään (perusteluna se, että en todellakaan katkaise välejä perheenjäseneen, rakkaaseen isoveljeeni) kirjoitettiin papereihini, että minulla ei ole motivaatiota parantaa mielialaani enkä tahdo ottaa hoitoa vastaan. Minusta tehtiin myös lastensuojeluilmoitus.

    Tällä hetkellä veljeni on ollut puoli vuotta kuivilla ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Ainahan on olemassa se pelko retkahtamisesta, mutta tämä on pisin aikaa koskaan, kun hän on oikeasti ryhdistäytynyt. Käy töissä ja asuu vanhempiemme luona, ”valvovan silmän” alla.

    mirka poutanen said:
    4.9.2015 22.27

    Vaikka välitämme,emme silti hyväksy.Vaikka ymmärrämme,emme silti hyväksy.vaikka läheisemme on riippuvainen,se ei määritä meitä.Ymmärrän mielestäni mitä tarkoitat.Mielelläni voisin vaihtaa yksityisviestejä kanssasi,luulen että voisimme antaa vertaistukea toisillemme.

      Alkoholistin äiti said:
      10.10.2015 18.06

      Kiitos, Mirka,määritelmästäsi! Asia on juuri näin!

    outi said:
    4.9.2015 0.45

    Niin raadollista elämä voi olla, ja syvään synnin ahdinkoon ihminen joutua. Mutta ei niin alhaalla kenkään kulje ettei siellä Jeesus ois. Hän antaa Rauhan ja uuden elämän. Hänessä on apu ja voima. Hän on Kallio, jolle on hyvä rakentaa,

    Zeus Alexander said:
    3.9.2015 20.14

    Kaikki ovat narkomaaneja jollain asteella. Huume-Suomessa Amfetamiini, Heroiini ja LSD olivat apteekista laillisesti saatavilla jokaisen ihmisen vielä 1950 -luvulle asti. Heroiiniä oli myös mm. vauvaikäisten lasten peräpuikoissa ja yskänlääkkeissä. Amfetamiinia on käytetty jaksamiseen kautta sen keksimisen. LSD on noista ainoa, jolle ei suoraa funktionaalista potentiaalia löydy kulutusyhteiskunnassa.

      Ricardo Iljevits said:
      4.9.2015 6.53

      Kommentisi on suoraan Huume.Suomen historia dokumentista. Ei täällä jokainen ole narkomaani jollain asteella.

    lipsu said:
    2.9.2015 12.14

    Moikka, ihan sika hyvin kirjotettu teksti. Sai kyllä tunteet pintaan. Oma äitini on narkkari, hyvä ja ihana ihminen, muut ei sitä nää. Haukkuvat ja huutelevat törkeyksiä hänen sekä mun perään. Oma mielipide on se, että ainoastaan he jotka tietävät että läheinen on narkkari, he tietävät miltä se tuntuu ja kuinka raskasta se kaikki on.. Hyvä teksti ja respectiä sulle!:)

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s