Talousneuvola apuna arjen talousasioissa

Kotitalouksien velkaantuminen ja talousvaikeudet ovat kasvava ongelma.

Maailmantilanteen kiristyttyä elinkustannukset ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti ja vaikutukset näkyvät vaikeuksina selviytyä jokapäiväisestä elämästä (Inflaatio 7,8 % heinäkuussa 2022 – Tilastokeskus).

Maksuhäiriömerkintöjä on noin 389 300 suomalaisella, ja velkajärjestelyyn pääsee vuosittain alle 2 % (Asiakastieto Oy; HS 19.5.2022) Kansalaisten velkaantumiseen ja talousosaamisen kehittämistarpeisiin on kiinnitetty huomiota valtakunnallisella taholla ja se on liitetty hallitusohjelmaan.

Taloudellisten palveluiden kehittämistarve on tunnistettu myös sosiaalityössä. Taloussosiaalityön työskentelymalli on tullut Suomeen 2010-luvun lopulla (esim. Viitasalo 2018.) Perinteisen talousohjauksen sijaan taloussosiaalityö tarjoaa laajemman, talouden ja toimeentulon kysymyksiin kokonaisvaltaisesti sosiaalityössä tarttuvan näkökulman. 

Talousneuvola taloussosiaalityön tukena

Taloussosiaalityön rantautuminen Suomeen on johtanut uudenlaiseen keskusteluun kansalaisten taloudellisen ohjauksen ja tuen tarpeista. Taloussosiaalityön kehittämistä tukee viime vuosina perustettu talousneuvolatoiminta. Eri puolella Suomea on tehty uraauurtavaa verkostotyötä talousneuvoloiden kehittämisessä.

Talousneuvoloita hallinnoidaan oikeusministeriön alaisena toimintana. Verkostoihin osallistuvia tahoja ovat Ulosottolaitoksen ja Talous- ja velkaneuvonnan ohella sosiaalitoimi sekä Kela. Lisäksi verkostossa neuvontaa voivat tarjota seurakunnat, asumisneuvonta, työvoimapalvelut ja järjestöt.

Tutkimme parhaillaan talousneuvolatoimintaa osana aikuissosiaalityön menetelmiä AIKUMETOD -tutkimushankkeessa (VTR). Tutkimus kohdistuu sosiaalityössä tehtävän talousohjauksen ja -neuvonnan lisäksi talousneuvolatoimintaan. Blogikirjoituksemme perustuu tutkimushankkeessa tehtyihin, talousneuvolassa toimivien työntekijöiden haastatteluihin.

Haastattelut käsittelevät työntekijöiden käsityksiä talousneuvolaan hakeutuvien asiakkaiden tilanteista, palveluntarpeista, taloudellisista huolista, talousneuvolatoiminnan organisoitumisesta, yhteistyöstä ja sen hyödyistä asiakkaille ja yhteistyötahoille.

Talousneuvola on tarkoitettu kaikille

Talousneuvolaan voi tulla kuka tahansa. Ihmiset hakevat talousneuvolasta apua erilaisissa elämäntilanteissa. Esimerkiksi sairastuminen, työttömyys, eläkkeellä olo tai epätyypilliset työsuhteet voivat johtaa taloudellisiin vaikeuksiin. Maksamattomat laskut, velkaantuminen (vipit, lainat, osamaksut, kavereilta lainaaminen) sekä pienituloisuus aiheuttavat myös hankaluuksia arjen talouteen ja ovat usein syynä talousneuvolakäynnille.

Talousneuvola tarjoaa asiakkaille

• Tietoa vaihtoehdoista
• Kriteerit erilaisten tukien saamiseen.
• Elämänmuutosten vaikutus etuuksiin ja velkajärjestelyyn.

• Tilanteen selvittäminen ja mahdolliset ratkaisut talousneuvolassa
• Taloustilanteen kartoittaminen (mahdollisuudet Kelan etuuksiin tai velkajärjestelyyn).
• Ulosottotilanteen ja luottotietojen selvittäminen.
• Sosiaalitoimiston tuet.
• Muut selvitykset (asumistilanne, seurakunnan mahdollisuudet tukea).

• Jos talousneuvolakäynti ei riitä, ohjataan arvioinnin mukaan tarpeellisiin jatkopalveluihin
• Ajanvaraukset.
• Ilmoitukset (sosiaalitoimistoon).
• Hakemukset.

Vahvempaa asiakaslähtöisyyttä ja ammatillisuutta

Työntekijät kuvaavat talousneuvolatoimintaa asiakaslähtöiseksi ja ammatillista osaamista vahvistavaksi työmuodoksi. Verkostomainen työskentely tukee asioiden kokonaisvaltaista tarkastelua.

Myös asiakkaat ovat tyytyväisiä saadessaan hoidettua asioitaan yhdellä istumalla monen eri viranomaisen kanssa sen sijaan, että joutuisi asioimaan useissa virastoissa.

“Sitte tosiaan se, että miten tärkeetä on se verkostoituminen muitten asiantuntijoitten kanssa ja se, että asiakasta ei juoksuteta luukulta luukulle, vaan se saa monen ihmisen palvelut siinä kerralla, jos hän tulee sinne. Tosi tärkeetä. Et voi olla niin väsyny ihminen, joka viimesillä voimillaan tulee sinne. Sit siitä otetaan koppi moneen suuntaan”

Työntekijä voi kokea, että asiakkaan talouteen liittyvät ongelmat vaativat laajaa tietoa ja yhteyksiä ratketakseen. Asian vieminen talousneuvolaan hyödyttää sekä asiakasta että työntekijää.

Työntekijät kertovat verkostotyön helpottavan ja tuovan toiveikkuutta hankalien asioiden käsittelyyn. Lisäksi he oppivat toisilta työntekijöiltä ja jakavat omaa tietämystään oman organisaationsa sisällä muille työntekijöille.

Kaikki haastatellut kokevat asiantuntemuksensa lisääntyneen yhteistyön ansiosta. Työntekijöiden mielestä talousneuvolalla oli merkityksestä omalle työlle.

“Että se on ehkä semmonen tietty taakkakin siitä pois, kun asiakas soittaa mulle puhelinneuvontaan toimistolle, niin mähän joudun siin ite yksin sitä miettimään ja antamaan myös vastauksia vähän epävarmalla mielellä. mutta kun hän tulee talousneuvolaan niin mä voin kertoa sen oman osuuteni ja se toinen ammattilainen osaa varmasti sen…niinkun sen toisen asian paremmin… mä luulen, että siitä asiakas kyllä hyötyy”.

”Tuo ehkä toivoa myös omaan työhön, kun näkee, miten isommalla porukalla voidaan auttaa asiakasta. Itse voisi ajatella, että voiko tässä tehdä oikein enää mitään, mutta joku taho voi aina ottaa palan jostain. Ja ajattelisi, että siinä saa omaankin työhön toiveikkuutta”.  

Talousneuvola on osoittautunut käyttökelpoiseksi toimintamalliksi, jota työntekijät pitävät tärkeänä ja kehittämisen arvoisena. Työntekijöiden keinot ratkaista talousongelmia yksin ovat rajallisia, mutta talousneuvola tarjoaa mahdollisuuden verkostomaisen yhteistyön kehittämiseen.

Asiat voivat myös ratketa aiempaa nopeammin, kun asiakas kohtaa kerralla useamman ammattilaisen kanssa. Talousneuvolatoiminnalle toivotaan jatkoa ja vakiintumista osaksi kansalaisille tarjottavia palveluja.

Talousneuvola tarjoaa taloussosiaalityön kehittämiselle kontekstin, jossa voidaan hyödyntää toimijoiden ammattitaitoa asiakkaiden talousongelmien ratkaisussa. Pääsy asioimaan ongelman kannalta oikeiden tahojen kanssa aiempaa nopeammin vähentää asiakkaan pompottelua. Kriisit lievittyvät ja parhaimmillaan jopa jäävät syntymättä.

Talousneuvolatoiminta vahvistaa taloussosiaalityön roolia kaikkia ikäryhmiä ja perhemalleja koskevana toimintana. Verkostomainen työote vastaa asiakkaan kokonaisvaltaisen tuen tarpeeseen talousongelmissa. Talousneuvolan moniammatillisessa verkostossa työskentely osoittaa poikkihallinnollisen työskentelytavan merkityksen taloustilanteiden selvittelyssä ja lisää osaamista kunkin organisaation sisällä.

Anu Aalto, projektitutkija

Kirsi Niukko, projektitutkija

AIKUMETOD-projekti, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Sitaatit blogitekstissä AIKUMETOD-projektin (2021–2022) talousneuvolatyöntekijöiden haastatteluista.