Positiivinen ajattelu työvoiman veto- ja pitovoiman avuksi

Sosiaalialalla keskustellaan tällä hetkellä paljon työn veto- ja pitovoimasta. Katseet ovat päättäjissä ja ratkaisua odotetaan ylhäältä päin.

Jokainen meistä on itsekin työyhteisön jäsen ja siten myös vastuussa, millaista ilmapiiriä tai kulttuuria ylläpitää tai levittää. Meistä jokainen voi vaikuttaa yleiseen puheeseen, joten koitetaan välillä lisätä vetovoimaa puhumalla alan hyvistäkin puolista.

Työvoimapula ja vetovoiman haasteet

Sosiaaliala kärsii tällä hetkellä työvoimapulasta. Uudet alalle valmistuvat opiskelijat eivät välttämättä hakeudu edes oman alan töihin. Vaikka mitoitusta ja vakansseja lisättäisiin, mitoituksen toteuttaminen voi olla haasteellista henkilöstön heikon saatavuuden vuoksi.

Ilman henkilöstöä ei ole riittäviä sote-palveluita. On keskeistä, että osaajat haluavat työskennellä alalla. Tämän toteutumiseksi ihmisten ja organisaatiokulttuurin huomioon ottaminen on yhtä tärkeää kuin asiakasprosesseihin liittyvät kysymykset. Alan veto- ja pitovoiman parantaminen on välttämätöntä. (Katsaus sote-alan työvoimaan.)

Syitä työvoimapulaan voi olla lukemattomia, mutta varmasti päätöksiin vaikuttaa myös yleinen kielteinen puhe, mitä medioista saa lukea. Kielteinen puhe leviää helposti ja hautaa alleen kaiken hyvän. Medialla on usein tapana herkutella epäonnistumisilla ja kurjuudella.

Nuoret ammattilaiset pitävät mielenkiintoisia työtehtäviä tärkeimpänä työn valintaan vaikuttava tekijänä. Toisiksi tärkeimpänä on yrityksen kulttuuri ja työilmapiiri. Palkkaus ja työsuhde-edut tulevat kolmantena. (Tärkeimmät asiat työnantajaa valitessa.)

Huomio yrityskulttuuriin ja työilmapiiriin voi tehdä alasta ja yrityksistä houkuttelevia työpaikkoja uusille työntekijöille. Tämä ei ole vain organisaatioiden johdon käsissä, vaan pystymme työntekijöinä itse vaikuttamaan yrityskulttuuriin ja työilmapiiriin suhtautumalla myönteisesti omaan työhömme. Ongelmia tai haasteita ei tarvitse jättää huomiotta, vaan keskittyä välillä myös hyvään.

Hyvällä on tapana levitä

Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kannalta on tärkeää löytää työstään asioita, jotka auttavat jaksamaan työssä. Oma mielemme on työkalu, jonka vaikutus omaan käyttäytymiseemme ja ajatteluumme on iso.

Pystymme ohjaamaan mieltämme päättämällä, syötämmekö aivoillemme tänään myönteisen, neutraalin vai kielteisen ajattelumallin. Ajatukset ohjaavat meitä lähes tiedostamattamme, joten hyvinvoinnin ja työssä onnistumisen kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota omaan ajatteluun ja siihen, miten puhumme itsellemme. Kun kerromme itsellemme, että työpäivästä tulee hyvä, aivomme uskovat sen. (Friman 2016: 17–18.)

Kielteinen kierre alkaa siitä, kun kaikki huomio ja energia suunnataan asioihin, jotka eivät ole toimivia. Valittamisesta muodostuu herkästi tapa, joka tarttuu nopeasti ja alkaa vaikuttaa ilmapiiriin kielteisesti. Myönteisiin asioihin keskittymällä pystymme puolestaan vahvistamaan myönteisyyttä. Keskittymällä mahdollisuuksiin ja työn hyviin puoliin, pystymme viemään työtä ja työn mielikuvia parempaan suuntaan.

Jokainen voi tehdä jotain oman työyhteisönsä eteen

Myönteinen puhe lähtee liikkeelle itsestä ja leviää työpaikoilta myös yleisempään keskusteluun. Meistä jokainen voi vaikuttaa omilla arkisilla valinnoilla, asenteilla ja toimintatavoilla työyhteisön ilmapiiriin ja siten omaan jaksamiseen työssä.

Ilmapiirin rakentamisessa myönteisellä vuorovaikutuksella on iso rooli työhyvinvoinnissa. Työpaikoilla ”Me-hengen” rakentaminen ja ylläpitäminen vaativat aktiivista toimintaa. Työyhteisön jäsenenä olisikin hyvä miettiä seuraavia kysymyksiä:

• Onko vuorovaikutuksesi työyhteisössä avointa ja rakentavaa?
• Mistä aiheesta yleensä puhut kahvipöydässä?
• Onko toimintasi ja puheesi ratkaisukeskeistä ja avointa?
• Oletko ystävällinen ja jaatko hyviä uutisia?
• Muistathan antaa kiitosta pienistäkin asioista sekä itsellesi että työkavereillesi?

(Keva 2022.)

Me emme pysty vaikuttamaan kaikkeen, mitä työelämässä tulee vastaan. Pystymme kuitenkin vaikuttamaan siihen, miten suhtaudumme eteen tuleviin asioihin. Jokaisen kannattaakin nyt omalla kohdalla pysähtyä hetkeksi miettimään, millaisella sosiaalialalla haluaa työskennellä.

Hakeutuisitko alaa valitessasi sosiaalialle, josta kuulet pelkästään kielteisiä ja ikäviä asioita vai houkuttelisiko ennemminkin ala, josta kuuluu myös hyvää?

Anna Nyholm-Viira, sosionomi (ylempi AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Silja Ropo, sosionomi (ylempi AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet

Academic Work 2020. Young Professional Attraction Index 2020, 2/3. <https://online.flowpaper.com/77270776/YPAI2020FITarkeimmatasiattyonantajaavalittaessa/#page=1&gt;. Viitattu 17.11.2022.

Friman, Terhi 2016. Hyvä työpäivä. Helsinki: Viisas Elämä Oy.

Keva 2022. Huolehdi omasta työhyvinvoinnistasi. Päivitetty 15.9.2022. <https://www.keva.fi/henkiloasiakkaalle/heikentynyt-tyokyky/oma-tyohyvinvointi/&gt;. Viitattu 19.11.2022.

Tevameri, Terhi 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan. Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. TEM toimialaraportit 2021:2. Työ- ja elinkeinoministeriö. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02_t.pdf?sequence=1&isAllowed=y&gt;. Viitattu 19.11.2022.