Raha ja toimeentulo

Jyväskylän aikuissosiaalityön asiakasraati vaatii: Työttömiä on kuunneltava heitä itseään koskevien lakien valmistelussa

Posted on Updated on

Tänä vuonna voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli on jo saamassa jatko-osan. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan ”aktiivimalli kakkosta” eli niin kutsuttua omatoimisen työnhaun mallia. Hallituksen tavoitteena on antaa esityksensä mallista eduskunnalle syyskaudella 2018.

Aktiivimalli on ajanut monet työttömät ahtaalle, koska se huomioi huonosti niin yksilöllisiä elämäntilanteita kuin alueellisia työllisyyseroja. Tämä näkyy muun muassa toimeentulotuki- ja eläkehakemusten sekä karenssien määrien voimakkaana kasvuna. Omaehtoisen työnhaun mallin on nähty kasvattavan monitulkintaisuutta entisestään.

Työttömien Keskusjärjestö on vaatinut, että aktiivimallin epäkohdat on korjattava ja mallien keskinäiset ristiriidat on poistettava. Keskusjärjestön mielestä aktiivimalli on lisännyt työttömien eriarvoista kohtelua.

Jyväskylän aikuissosiaalityön asiakasraati näkee mallissa elementtejä, joilla työtöntä pyritään työllistämään rangaistuksen uhalla. Aktiivimallin leikkuri on lisännyt toimeentulotukimenoja, koska monilla työttömillä viimesijainen toimeentulotuki kompensoi työttömyysetuuksien menetyksiä. Sanktiotoimenpide saa työttömän tuntemaan syyllisyyttä aktiivisuusehdon täyttymättä jäämisestä, vaikkei se toimeentuloon juuri vaikuttaisikaan.

Raati pelkää, että mallin aiheuttama ahdistus taloudellisen tilanteen heikkenemisestä ajaa työttömiä työnhakijoita hakeutumaan sellaisiin töihin tai toimenpiteisiin, jotka eivät henkilön osaamisen tai kunnon puolesta olisi soveliaita. Raati myöntää, että aktiivimallin hyvänä tarkoituksena on herätellä passiivisia työnhakijoita. Ongelmaksi raati näkee sen, että passiivisten määrä on todennäköisesti melko pieni ja suurimmalla osalla työttömistä lienee aito halu työllistyä.

Raadin mielestä työllisyyden ongelmat ovat laaja-alaisempia, eikä vika ole aina työttömässä itsessään, kun työllistyminen ei onnistu. Ihmisen oma historia, asuminen ja perhesiteet ovat todellisia vaikuttimia esimerkiksi silloin, kun työllistyminen vaatisi paikkakunnalta muuttoa. Viime kädessä työnantajat kuitenkin päättävät, keitä ottavat töihin.

Asiakasraadin mielestä työttömien näkemykset täytyy ottaa tosissaan heitä koskevien toimenpiteiden valmisteluissa. Hallituksen toimintatapa on tuntunut sanelupolitiikalta, jossa työttömille kerrotaan, mikä heille olisi parasta heitä itseään kuuntelematta. Karensseja ja sanktioita ehdottavien tahojen huolena tuntuu olevan, että raha laiskistaa ja passivoi työttömiä. Tosiasiassa asumiskustannukset ja muut välttämättömät menot syövät tuloista leijonanosan, ja toimeentulo on sen vuoksi hyvin niukkaa.

Taloudellisesti ja karenssien uhalla ahdistettu ihminen ei kykene täysipainoisesti parantamaan omaa tilannettaan ja elämänhallintaansa. Turvaverkon ollessa kunnossa ihminen pystyy suuntaamaan paremmin ajatteluaan ja toimintaansa kohti uutta.  Pitkään jatkuneet taloudelliset ongelmat kuormittavat tutkitusti terveyttä monin tavoin ja aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia yhteiskunnalle.

Kepin sijasta raati tahtoo porkkanaa aktivointitoimenpiteisiin. Vapaaehtoistoiminnan huomioiminen aktiivisuuden osoittajana olisi myönteinen toimenpide, joka edistäisi yhteiskunnallista osallisuutta ja pitäisi ehdottomasti sisällyttää aktiivimalliin. Monissa tällaisissa toiminnoissa on ongelmana, miten saadaan osallistujia. Lisäksi kannustimena voisi olla työvoimapoliittisen toimenpiteen mukainen päiväraha, koska vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta koituu usein kuluja.

Raadin mielestä työtä tulee jakaa nykyistä enemmän, jotta myös osatyökykyiset saadaan työelämään. Työnantajalla olisi tällöin mahdollisuus järjestellä työtehtäviä siten, että kaikki työntekijät pystyisivät keskittymään ydinosaamiseensa nykyistä paremmin.

Jyväskylän aikuissosiaalityön
asiakasraati

Jyväskylän kaupungin aikuissosiaalityön asiakasraati on aloittanut toimintansa alkuvuonna 2016 Sosku-hankkeen ja aikuissosiaalityön yhteiskehittämisen tuloksena.

 

 

 

Mainokset

Äänet leipäjonossa

Posted on Updated on

Sosiaalinen tekijä -blogi - ääniä leipäjonosta

Säännöllisin väliajoin mediassa kauhistellaan Helsingin Myllypuron leipäjonon pituutta. Hallitus puolestaan sai vastikään osakseen ankaraa arvostelua päätöksestään leikata ruoka-apua jakaville toimijoille myönnettyä tukea. Päättäjät vaikuttavat neuvottomilta köyhyysongelman edessä, mutta millaisena ruoka-avun tarve näyttäytyy asiakkaiden itsensä silmissä, ja millaisista tuen ja avun muodoista he kokevat itse hyötyvänsä parhaiten?

 

Pro gradu -tutkielmassani tutkin haastattelujen avulla ruoka-avun naisasiakkaiden käsityksiä arjestaan ja tulevaisuudestaan. Tässä kirjoituksessa keskityn haastateltavien käsityksiin ruoka-avun syistä ja siitä, mikä helpottaisi heidän tilannettaan.

Asiakkaiden käsityksen ymmärtäminen avaa uuden näkökulman siihen, millaisesta avusta he hyötyisivät, ja millaista apua he todennäköisimmin olisivat valmiita ottamaan vastaan.

Leipäjonossa ollaan syystä

Haastateltaville itselleen ei ollut epäselvää, mistä heidän ruoka-avun tarpeensa johtuu.  Kukin haastateltava nimesi yhden ensisijaisen syyn köyhyydelleen ja lisäksi toissijaisia syitä, joiden koki hankaloittavan tilannettaan entisestään. Ensisijaisiksi syiksi ruoka-avun tarpeelle nähtiin palkkatyön puute ja terveyteen liittyvät ongelmat. Myös aiempien tutkimusten mukaan pitkäaikaistyöttömyys on hyvin yleistä ruoka-avun asiakkaiden keskuudessa.

Haastateltavat kertoivat Kelan työttömyysetuuden ja asumistuen yhdistelmän riittämättömäksi kattamaan elämisen perusmenot. Joillekin omat terveysongelmat olivat osasyy palkkatyön puutteeseen. Myös perheenjäsenen sairauden koettiin  lisäävän talouden menoja ja rajoittavan työskentelymahdollisuuksia, mikä vaikutti talouden käytössä oleviin varoihin huomattavasti.

Kun käytössä olevat tulot ja varat eivät riitä kattamaan kaikkia menoja, ruoka-apu antaa tarvittavaa joustoa selvitä välttämättömistä menoista. Tämänkaltainen ruoka-avun tarjoaman talouden jouston hyödyntäminen on tyypillistä ruoka-avun asiakkaille. Ruoka-avun tarjoama mahdollisuus säästää ruokalaskussa vapauttaa varoja muuhun välttämättömään menoon, kuten terveydenhoitokulut tai velan lyhentäminen.

Ruoka-avun tarpeen toissijaisina syinä haastateltavat pitivät etuuksiin liittyviä ongelmia, velkoja ja perhemuodon merkitystä. Etuuksiin liittyvillä ongelmilla viitataan etuuksien riittämättömyyteen ja usein myös siihen, että etuus on jäänyt hakematta, koska henkilö ei ole täysin ymmärtänyt, milloin ja kenellä siihen on oikeus, tai miten etuutta haetaan. Myös aiemmissa tutkimuksissa on todettu ruoka-avun asiakkailla olevan jossain määrin puutteita etuuksissa, etenkin toimeentulotuen osalta.

Velan lyhentäminen pienistä tuloista, etenkin kun sitä ei oteta toimeentulotukilaskelmassa menona huomioon, tekee talouteen helposti useamman ruokakassin mentävän loven. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu yksinasujien yliedustus ruoka-avun asiakkaiden joukossa. Useampi haastateltava pohtikin, olisiko taloudellinen tilanne helpompi, mikäli laskuja ja vastuuta taloudesta olisi jakamassa toinenkin aikuinen. Taloudellinen niukkuus on yleistä yksinelävien ja yhden vanhemman perheiden keskuudessa, sillä he ovat haavoittuvampia erilaisten sosiaalisten ongelmien edessä, kuten työttömyys ja sairastuminen.

Tietoa mahdollisuuksista, ohjausta eteenpäin

On jo pitkään tiedetty, että leipäjonot ovat seurausta perusturvan riittämättömyydestä. Siksi haastateltavien toiveet perusturvan parantamisesta ja kritiikki perusturvaan kohdistuneista heikennyksistä eivät yllättäneet. Myös viivästykset eri etuuksien käsittelyssä herättivät huolta ja ärtymystä haastateltavien joukossa. Toimeentulotukea saavalla ei pääse kertymään säästöjä, jolloin stressiä ja huolta aiheuttaa saatavan tuen määrä ja toisinaan maksupäivien arvaamattomuus.

Mitä vähemmän ihmisellä on tuloja, sitä tärkeämpää on, että ne tulevat ennustettavasti ja ajallaan. Riittävän tiedon puute tuli haastatteluissa esiin toistuvasti. Haastateltavat kertoivat tarinoissaan tilanteista, jolloin eivät olleet saaneet riittävästi tietoa heitä kiinnostavista palveluista, työllistymistä edistävistä toimenpiteistä, heille kuuluvista velvollisuuksista, etuuksista tai niiden hakemisesta, ja toivoivat jatkossa parempaa ohjauksen ja neuvonnan saatavuutta.

Vaikka ohjauksen saaminen ei lisäisi käytettävissä olevia varoja, se vähentäisi henkistä kuormitusta ja stressiä, kun asioita ei tarvitsisi arvailla, ja hakemusten täyttämiseen saisi tarvittaessa apua. Kaikilla tulee olla oikeus selkeään ohjaukseen ja neuvontaan tarpeensa mukaan.

Vastauksia siihen, miksi tutkimukseen osallistuneet ruoka-avun asiakkaat kokevat jäävänsä liian vähäisen neuvonnan ja ohjauksen varaan, ei tässä tutkimuksessa haettu. On mahdollista, että ohjausta ja neuvontaa on saatavilla riittämättömästi, väärässä paikassa tai väärässä muodossa tai apua ei osata etsiä tai pyytää. Todennäköisesti kyse on usean eri tekijän summasta. Erityisen heikossa asemassa olevia leipäjonojen asiakkaita voitaisiin tukea ja auttaa tuomalla palveluita ruoka-avun tapahtumiin.

Tutkielmassani esiin tulleiden käsitysten ja kokemusten perusteella ruoka-avun asiakkaat hyötyisivät ennen kaikkea perusturvan parannuksista, etuusasioiden käsittelystä viivytyksettä, ohjauksen ja neuvonnan lisäämisestä ja tuomisesta ruoka-avun tapahtumiin sekä tiedon tarjoamisesta helposti ymmärrettävässä selkokielisessä muodossa. Yhteisöllisyyttä, sosiaalista vuorovaikutusta ja toimijuutta tukevat tekijät, kuten ilmaiset harrastukset, kohtaamispaikat ja asukastuvat voivat omalta osaltaan olla lisäämässä asiakkaiden hyvinvointia ja jaksamista.

”Asioin leipäjonossa tulevaisuudessakin”

Haastateltavat kuitenkin toivoivat ruoka-avun tarpeen poistuvan ajan kuluessa, mutta näkivät realistisena, että ruoka-apuun tulee turvauduttua jossain määrin jatkossakin, ainakin kausittain elämänvaiheesta ja olosuhteista riippuen. Heidän toiveensa ja odotuksensa tulevaisuudelle eivät kohdistuneet ruoka-avun asiakkuuden päättymiseen, vaan se nähdään toteutuessaan muiden asioiden positiivisena sivuvaikutuksena.

Köyhyys lisää riskiä ajautua marginaaliin monella eri elämänalueella. Ruoka-avun asiakkaiden avuntarvetta ei voi kiistää, ja avuntarpeeseen on vastattava. Ruoka-avun asiakas ei ole aina ja ainoastaan köyhä vaan useimpien elämässä on erilaisia vaiheita, joiden aikana myös tarpeet erilaisille avun muodoille vaihtelevat.

Asiakkaat hyötyvät erilaisista avun ja tuen muodoista, mikä voi tarkoittaa niin neuvontaa ja ohjausta, keskusteluapua, byrokratialoukkujen purkamista kuin läheisten apua ja yhteisön tukea. Hyvinvointivaltion turvaverkko tulisi kuitenkin tilkitä siten, että sieltä ei enää pudottaisi kolmannen sektorin toimijoiden vaihtelevien resurssien ja läheisten hyväntahtoisuuden varaan.

Ulla Mehtätalo
Lapin yliopisto

 

Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan Köyhyys arjessa ja tulevaisuudenkuvissa ruoka-avun naisasiakkaiden kokemana (2018).

Lähteet

Hänninen Sakari & Karjalainen, Jouko & Lehtelä, Kirsi-Marja & Silvasti, Tiina 2008: Johdanto: Leipäjonoista ruokapankkeihin. Teoksessa Hänninen Sakari & Karjalainen, Jouko & Lehtelä, Kirsi-Marja & Silvasti, Tiina (toim.):  Toisten pankki. Ruoka-apu hyvinvointivaltiossa. Stakes. Jyväskylä. S. 5-20.

Kauppinen, Timo M.  & Martelin, Tuija & Hannikainen-Ingman, Katri & Virtala, Esa 2014. Yksin asuvien hyvinvointi. Mitä tällä hetkellä tiedetään? Työpaperi 27/2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116768/URN_ISBN_978-952-302-266-9.pdf?sequence=1.

Ohisalo, Maria & Saari, Juho 2014: Johtopäätökset. Teoksessa Ohisalo, Maria & Saari, Juho 2014. Kuka seisoo leipäjonossa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu- sarjan julkaisu nro 83. Pole-kuntatieto Oy. S. 109-114.

Riches, Graham 2008: Ruokapankit ja oikeus ruokaan. Teoksessa Hänninen Sakari &

Karjalainen, Jouko & Lehtelä, Kirsi-Marja & Silvasti, Tiina (toim.):  Toisten pankki. Ruoka-apu hyvinvointivaltiossa. Stakes. Jyväskylä. S. 23-43.

Siiki, Anna-Mari 2008: Myllypuron ruokajono – esimerkki hyvinvointiköyhyydestä.

Teoksessa Hänninen Sakari & Karjalainen, Jouko & Lehtelä, Kirsi-Marja & Silvasti, Tiina (toim.):  Toisten pankki. Ruoka-apu hyvinvointivaltiossa. Stakes. Jyväskylä. S. 127-161.

 

 

 

 

 

 

Kelan perustoimeentulotuen normipäätös tuottaa väliinputoajia

Posted on

 

“Kelassa asiointi onnistuu silloin, kun asiakkaan toimeentulotukiasia menee oppikirjan mukaan. Toimeentulotukityötä tehneet sosiaalialan ammattilaiset tietävät, ettei asia aina ole näin. Jo etuuden hakeminen voi olla asiakkaalle hankalaa, ja oikeiden liitteiden saaminen kokoon tuottaa vaikeuksia.”

Perustoimeentulotukea on voinut hakea Kelasta 12.12.2016 lähtien,  ja ensimmäiset päätökset ovat tulleet.  Olemme huolestuneita siitä, kuinka jäykäksi järjestelmä on luotu.  Vaikka etuuden myöntämisperusteet ovat samat, kunnallisena työnä perustoimeentulotuen myöntäminen on ollut yksilötyötä, jossa harkinta ja ajatus kohtuudesta on ollut vahvasti läsnä, Kelalla taas perustoimeentulotuki on massoja liikuttelevaa tulonsiirtoa.

Kela itse tiedottaa selvinneensä alku-urakasta kunnialla. Päätökset tehdään lain mukaan ja seitsemän päivän määräajassa. Myös monet asiakkaat ovat kokeneet hakuprosessin vaivattomana.  Hyvä niin.

Haluamme kuitenkin kertoa tilanteista, joissa kaavamainen etuuden myöntäminen on tuottanut kohtuuttomia vaikeuksia ihmisille ja siksi Kelan toimeentulotukijärjestelmä vaatisi  mielestämme nopeaa viilausta. Toimeentulotuen perusosa ei  ole pelkästään tulonsiirto, ja toimeentulotuen erityinen luonne järjestelmän viilauksessa tulee ottaa huomioon.

Kysyimme sosiaalisessa mediassa ensikokemuksia asioinnista, ja tällaisia esimerkkitapauksia ja viestejä saimme sekä asiakkailta että kuntien sosiaalialan työntekijöiltä.

Lääkkeet ja maksusitoumusrumba

Työntekijöiden tapauksissa on tuotu esiin hankaluudet saada maksusitoumus lääkkeisiin. Esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivä asiakas ei ole saanut Kelasta maksusitoumusta lääkkeisiin, koska ei ole pystynyt tulostamaan tiliotteita. Tämän asiakkaan tilanteessa sosiaalityöntekijä lähti asiakkaan kanssa pankkiin hakemaan tiliotetta ja tämän jälkeen he menivät yhdessä Kelaan selvittämään asiakkaan asioita! Kuinka selviävät esimerkiksi vaikeasti masentuneet, joiden asioiden hoito äärimmäisen suorituksen takana. Kuinka selviävät ne, jotka eivät saa sosiaalitoimesta työntekijän tukea toimeentulotuen hakemiseen, kysyy esimerkin kertoja.

”Monelle sairaalle on tärkeää, etteivät lääkkeet jää ottamatta. Hyvä lääkehoito lisää myös yhteiskunnan turvallisuutta.”   

Lääkkeiden maksusitoumuksissa on tullut esiin myös ikäviä yllätyksiä, joissa aiempien kuukausien tuloylijäämän siirrot ovat vaikuttaneet siihen, että rahoitus lääkkeisiin on jäänyt saamatta.

Lääkkeiden ottamatta jättäminen aiheuttaa myös kalliimpia erikoissairaanhoidon kustannuksia, kun sairaudet pääsevät pahenemaan. Aihe nostettiin esille myös Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.

Liian kallis koti

Asuntomarkkinoiden vääristyminen ja asumisen hinnan kohtuuttomuus näkyy toimeentulotukea haettaessa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla edullisia vuokra-asuntoja ei ole saatavilla, ja moni toimeentulotuenhakija elää tahtomattaan liian kalliissa asunnossa.

Kun toimeentulotukea on myönnetty kunnista käsin, on kohtuuvuokria kalliimpia vuokria hyväksytty toimeentulotuessa työntekijän harkinnan perusteella. Harkintaa on käytetty tilanteissa, joissa on todettu, ettei asiakkaalla ole mahdollisuuksia saada kohtuuvuokran haarukkaan sopivaa asuntoa. Kyse on voinut olla asiakkaan heikentyneestä kyvystä hoitaa uuden asunnon etsimistä tai yksinkertaisesti siitä syystä, ettei edullisia vuokra-asuntoja ole tarjolla. Asiakkaat ovat saaneet Kelasta kehotuksen muuttaa halvempaan asuntoon, kun nykyinen asunto on ollut muutaman euron Kelan standardivuokria kalliimpi.

Kela ei ole huomionut pian syntyvän vauvan osaa kohtuuvuokrasssa, ja kehottanut viimeisillään raskaana olevaa hankkimaan halvemman asunnon.

Edellisen kuukauden ylijäämän siirrot

Ylijäämän siirtäminen seuraavalle kuulle pakottaa pienituloisen asiakkaan laskemaan tarkasti, onko hän oikeutettu toimeentulotukeen vai jääkö laskelma ylijäämäiseksi. Ylijäämäsumma otetaan huomioon tulona seuraavan kuukauden laskelmassa.

”Mitä jos seuraavalla kuulla tuleekin sairastuminen tai suuri sähkölasku kovien pakkasten vuoksi. Edellisen kuukauden ylijäämä tulee tuloksi, jolloin tukea ei myönnetä ehkä lainkaan.”

Ymmärrämme sen, että jokaisen tulisi pyrkiä varautumaan tulevaan, mutta on kohtuutonta olettaa että rahaa jää säästöön ensi kuuta varten, jos sitä saa kuukaudessa 50 euroa yli perustoimeentulotuen määrän.

Kela on on myös huomioinut loppukuulla tulevat tulot kyseisen kuukauden tuloiksi, vaikka todellisuudessa raha on käytettävissä vasta seuraavalle kuukautena. Asiakas saa kuntoutusrahaa 28. tammikuuta 600 euroa, ja se huomioidaan tammikuulle tuloksi. Asiakas elää siis jotenkin etukäteen tuolla loppukuusta tulevalla rahalla, kertoo työntekijä asiakkaansa tilanteesta.

Vankien toimeentulo

Vankien tilanne kertoo konkreettisesti siitä, että Kelan työntekijä joutuu käyttämään harkintaa asioissa, joissa tarvittaisiin sosiaalialan harkintaa. Vangit ovat saaneet kielteisiä toimeentulotukipäätöksiä käytännössä tulottomassa tilanteessaan, koska heillä ei ole esittää tositteita.

”Vankien osalta Kelan käsittelyohje on hyvin ympäripyöreä. Vangit lienee myös ainoa ryhmä, jotka joutuu perustelemaan ja erottelemaan, mihin rahaa aikovat käyttää. Käsittelijä arvioi, tarvitseeko vanki 100 euroa tupakkaan kuukaudessa vai ei.”

Pallottelu luukulta toiselle ja epätietoisuutta tulevasta

Toimeentulotuen siirtoa Kelaan on markkinoitu sillä ajatuksella, että se vähentää asiakkaan luukulta toiselle pallottelua. Meihin yhteyttä ottaneissa oli paljon kuvauksia siitä, että asiakkaiden ohjauksen tarve on lisääntynyt. Asiakkaat palaavat saamiensa päätösten kanssa takaisin sosiaalitoimistoon selvittämään sitä, miksi etuutta ei ole saatu, vaikka oikeus toimeentulotukeen on olemassa.  Kela ja sosiaalitoimen tulkinnat toimeentulotuesta ovat myös olleet paikoitellen erilaisia. Työntekijät ovat lisäksi huolissaan siitä, kuka Kelasta ohjaa asiakkaat sosiaalitoimeen. Osa asiakkaista kun ei ikinä etene sosiaalitoimeen saakka, vaikka olisi hätätilanne.

”Kelassa oli huomioitu toimeentulotukihakemukseen asiakkaan menot kulujen aiheutumispäivän mukaan, eikä laskun eräpäivän mukaan. Esimerkiksi joulukuussa aiheutuneisiin, tammikuussa erääntyneisiin laskuihin ohjattiin hakemaan tukea kunnasta. Kunnan ohjeistuksen mukaan laskut huomioidaan eräpäivän mukaisesti ja asiakas lähetettiin takaisin Kelaan.”

Työntekijät kertovat, että asiakkaat kokevat turvattomuutta ja epätietoisuutta siitä, miten heidän taloudellinen tukensa järjestyy, koska toimeentulotukea myönnetään nyt eri tavalla kuin aikaisemmin, eikä pelin henki ole kaikille selvillä.  

Vaikka toimeentulotuki on viimesijainen ja väliaikainen tuki, kunnissa tehtiin pitkiä toimeentulotukipäätöksiä niille asiakkaille, joiden taloudelliseen tilanteeseen ei ollut näköpiirissä mitään parantumista.  Nyt Kelassa pitkäaikaisasiakkaille tehdään päätöksiä lyhyille jaksoille, ja tämä lisää asiakkaiden juoksuttamista ja lisäät tarpeetonta työtä.

”Tiedonvaihto Kelan ja sosiaalitoimen välillä takkuaa. Kun Kelasta tuli asiakkaan pyynnöstä täydentävän/ehkäisevän toimeentulotuen hakemus sosiaalitoimeen, ei siinä ollut tarvittavia tietoja, kuten laskuja tai summia tai kuka hakemuksen on lähettänyt. Sosiaalitoimikaan ei  saa yhteyttä Kelaan, jotta voisi pyytää tarvittavia lisätietoja hakemukseen. Asiakas joutuu toimittamaan kaikki toimeentulotukihakemuksen ja liitteet kahteen eri paikkaan.”

Mitä kuuluu sosiaalityölle nyt?

Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien viesti on, että heillä menee työaikaa aikaisempaa enemmän toimeentulotukityöhön. Kunnat ovat vähentäneet tai irtisanoneet kaikki toimeentulotuen etuuskäsittelijät. Nyt täydentävän ja ehkäisevän hakemukset tulevat sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden käsiteltäväksi. Lisäksi toimeentulotuen neuvontatyö on lisääntynyt.

Aika, jonka piti vapautua muuhun asiakkaiden parissa tehtävään työhön, menee jatkossa täydentävien päätösten tekemiseen – etenkin jos Kela toistaa samoja virheitä tai käyttää kovin tiukkaa tulkintaa, joka ei vastaa asiakkaiden elämäntilanteita.

Perustoimeentulotuen haku Kelasta on varmasti toimiva ratkaisu niille, joilla on kykyä hoitaa asioitaan, pystyy kokoamaan ja toimittamaan liitteet, luku- ja kirjoitustaitoa sekä kielitaitoa joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Sosiaalinen tekijä -blogin ylläpitäjät

no-1513027_1280

Kohtuuton tilanteeni köyhyysrajalla

Posted on

Kansanedustajat laidasta laitaan lupaavat että: ”pidetään huolta, etteivät ihmiset tipu köyhyysrajan alapuolelle”. Yksikään 2015-2016 edustajista ei ole vastannut minulle, miten se toteutetaan.

Pitkäaikaissairaana olen pudonnut työmarkkinatuelle, jota saan 522 euroa kuukaudessa, ja huh vuodesta 2015 alkaen vuodeksi kerrallaan vammaistukea 93 euroa kuukaudessa, koska lääkekatto tuli täyteen syyskuussa 2015.
Lain mukaan avopuolisot eivät ole toistensa elatusvelvollisia. 1 000 euroa kuukaudessa osa-aikatyöstä tienaava avopuolisoni ei ole, enkä minäkään, koskaan osallistunut sairauskuluihini.
 
Kun 2015 pyysin asuinkuntani sosiaalitoimistossa laskemaan toimeentuloturvan tarpeen, jätettiin molempien sairaskulut kokonaan ottamatta huomioon. Alustava laskelma näytti 132 euroa plussaa. Valitin asiasta, ja vein lopulta valitukseni hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan alustavan laskelman saa tehdä ilman sairaskuluja. Vasta sitten, jos alustava laskelma näyttää miinusta, otetaan laskelma uudestaan käsittelyyn.
 Cloud 2
Poltin päätöksen ja muutin tilapäisesti erilleen avopuolisostani, toiseen kuntaan.
Miksikö? Siksi, että muuta mahdollisuutta kipu- ja muiden lääkkeiden saamiseen ei ollut.
Hain uuden asuinkuntani sosiaalitoimistosta tukea vain reseptilääkkeisiin, sairaskuluihin ja ”punkka” maksuun. Puolivuotta sain hankittua kaikki lääkkeeni, tosin takaisinmaksuperinnällä: ”avopuolisoni kanssa puoliksi omistettu, velkainen vanhuudenturvamme, pieni lapsuudenkotini tuli myydä puolen vuoden sisällä”.
Siihen päättyivät lääkkeiden ostot: ”hakija saa riittävän toimeentulonsa realisoidusta omaisuudesta”. Pysyvän kodin myynnistä!
Ilman lääkkeitäni en tule koskaan kuntoutumaan edes työkokeilukuntoon. Haen tänä vuonna kolmannen kerran kuntoutustukea. Kelan kuntoutuskurssilla jouduin jättämään osan suunnitelluista aktivoinneista pois. Jalkeilla oloaikani on kerrallaan 3-4 tuntia, sitten olen vuoteessa. Olen pirstaloidun sairaanhoitomme vuoksi edelleen ilman diagnoosia.
Viisi vuotta olen ollut sairaana jokaisena päivänä. Sitä ennen olin vakituisessa työssä ja lisäksi toimin osuuskuntayrittäjänä, keikkatyöntekijänä. Tulevaisuutta ei enää ole.
Tarvitsemme uuden Ilkka Taipaleen, jotta työkyvyttömät ihmiset päästetään sairaseläkkeelle. Olen menettänyt sairauden vuoksi myös ns. tulevan ajan eläkkeeni, koska olen ollut yli viisi vuotta poissa työmarkkinoilta. Ennemmin kuolen sairauteeni kuin myyn kotini, se on enää ainoa kiintopiste Suomessa, joka joskus oli hyvinvointivaltio.
 
 
Nimimerkki Suruvaippa
 
 
Lue myös:

Kun ulosotto hallitsee elämää

Posted on Updated on

Kela on tehnyt uudet ohjeet siitä, miten opiskelijoiden ja muiden pienituloisten tulee maksaa Kela-velkojaan takaisin.  Asia nostettiin esille Ylen Kioski-ohjelmassa. Aikaisemmin takaisinperittävät tuet sai maksaa Kelalle pienissä kuukausierissä. Uuden ohjeen mukaan ne tulee maksaa joko kerralla tai muuten saatavat menevät ulosottoon. Kelan mukaan muutoksilla pyritään takaamaan asiakkaiden oikeusturva, jotta he eivät enää velkaannu lisää.  Kysyimme sosiaalialan ammattilaisilta, millaisiin tilanteisiin ulosotto on heidän asiakkaillaan johtanut.

Ulosoton aiheuttama luottotietojen menetys ei ole pikkujuttu.  Monet ulosoton aiheuttamista ongelmista liittyvät ihmisen perustarpeisiin, kuten asumiseen.

 

“Kotivakuutus on pakollinen monessa vuokra-asunnossa, mutta sitä ei yleensä saa jos luottotiedot eivät ole kunnossa.”

“Et saa vakuutuksia, jotka turvaavat jos asunnossa tai liikenteessä käy vahinko. Vahingon sitten sattuessa talous viimeistään romahtaa lopullisesti.”

“Maksuhäiriö vaikeuttaa asunnon saantia ja ara-asuntojen vuokrat ovat karanneet käsistä. Usein ne ovat kuitenkin ainoita, jotka vuokraavat luottohäiriöiselle. Näin ollen voi joutua ylikalliiseen asuntoon, mikäli ylipäätään onnistuu asunnon saamaan. Asumiskulujen ollessa liian korkeat, vaikeutuu muu taloudellinen selviäminen entisestään.“

“On työlästä hoitaa viranomaisasiointia kun on vaikeaa saada puhelinliittymä ja verkkopankkitunnukset. Ja viranomaisten kasvokkaista kohtaamista on yhä vähemmän.”

“Vähävaraisille esimerkiksi pesu- tai tietokoneen ostaminen ovat suuria hankintoja, vaikkakin nykyisin lähes välttämättömiä. Ulosotto estää suurempien hankintojen ostamisen osamaksulla, vaikka juuri vähävaraisilla olisi siihen tarve.”

Ulosotto voi ahdistaa, tukea on vaikea saada ja ongelmien kasvuvauhti kiihtyy. Maksuhäiriöisten määrä on nopeassa kasvussa ja se on lähes yhtä suuri kuin 1990-luvun laman aikoihin.

 

 “Sen lisäksi, että käytännön asioiden hoitaminen hankaloituu, hyvin monella velkaantuneella tietoisuus veloista ahdistaa ja masentaa, mikä toisaalta vie voimavaroja eteenpäin menemiseltä. – – – Maksuhäiriöisten määrä yhteiskunnassa on kasvussa, eikä velkaneuvonnan resurssit kykene kunnolla vastaamaan nykyiseenkään tarpeeseen.”

“Erityisen surullista on, että nuorilla aikuisilla omiin opintoihin ja kouluttautumiseen otettu opintolaina menee ulosottoon, kun töitä ei valmistumisen jälkeen löydy eikä apua elämänhallinnan ongelmiin.”

“Luottohäiriömerkinnän takia ei yleensä saa opintolainaa. Eräissä kunnissa, mikäli et saa opintolainaa, niin toimeentulotuen perusosaa alennetaan -20 prosenttia tämän takia (se onko tuo laillista, on toinen asia). Näin Kela laittaa myös opiskelijat vaikeaan asemaan, ja tosiasiallisesti tulot voivat luottohäiriömerkinnän takia tippua melkein 100 euroa kuussa.”

Uudistus ei välttämättä ole huono asia kaikille. Osa sosiaalialan ammattilaisista näkee uudistuksessa hyviäkin puolia.

 

“Sellaiselle henkilölle, jonka luottotiedot jo ovat menneet, tämä uudistus on oikein hyvä. Tällä hetkellä Kelan perintäosasto voi vastoin asiakkaan tahtoa periä saataviaan jopa lapsilisistä (max 1/3) ja samassa kuussa toisestakin etuudesta, kuten opintorahasta. Näin siis tehdään vaikka henkilö olisi niin huonossa tilanteessa, ettei saa luottotiedottomuuden takia lainaakaan. Muutoksen myötä perintä loppuu ja velka siirtyy ulosottoon odottamaan parempia aikoja. Kelan perinnästä ei voi edes valittaa siinä vaiheessa kun se pannaan täytäntöön.”

“Jotkut asiakkaat, joilla on mennyt luottotiedot, ovat olleet tyytyväisiä. Tämä silloin, kun kokevat etteivät kykene hillitsemään lisävelan ottamista.”

Kyselyssämme useampi keskustelija veikkaili Kelan ohjemuutoksen liittyvän toimeentulotuen siirtämiseen kunnilta Kelan hoidettavaksi vuonna 2017.

 

“Taustalla on se, että Kela on nyt tajunnut, mitä toimeentulotuessa tapahtuu. Tähän asti on ollut niin, että toimeentulotuen asiakas, joka on joskus saanut vahingossa liikaa, esimerkiksi   1 000 euroa asumistukea, on voinut ”lyhentää” asumistuen liikamaksua lapsilisästä. Käytännössä Kela on suoraan itse leikannut lapsilisää esimerkiksi 50 euroa kuukaudessa. Kun tämä henkilö on sitten ollut samaan aikaan toimeentulotuen asiakkuudessa, tuo leikkaus ei ole vähentänyt hänen tukiaan, koska toimeentulotuessa otetaan tulona huomioon vain tosiasiassa tilille tulevat summat. Eli lapsilisän osalta vain se leikattu summa. Silloin käytännössä henkilö on saanut toimeentulotukea korvaamaan Kelan tuen takaisinmaksua.”

“Onpas mielenkiintoista seurata näitä perustoimeentulotuki Kelaan -siirron ensiaskeleita! Nykyisellään tuo takaisinperintä on siirtynyt mutkan kautta kunnan ja valtion maksettavaksi (50/50 suhteessa). Nyt ovat Kelassa hoksanneet, että jos he takaisinperivät toiseen taskuun esimerkiksi asumistuesta liikaa maksettua osaa, niin he joutuisivat maksamaan täsmälleen saman verran enemmän toimeentulotukea toisesta taskusta.”

“Pahin skenaario on, että Kela maksaa säännöllisesti toimeentulotukea saavalle asiakkaalle liikaa etuutta esimerkiksi pitkän käsittelyajan tai muutoksen takia ja sitten päättää periä sen takaisin. Liikaa maksettu etuus on leikannut asiakkaan perustoimeentulotukea, mutta koska takaisinperintä siirtyy ulosmittaukseen odottamaan palkkatuloja, niin se peritään kuitenkin täysimääräisenä. Nykyisellään etuuksien huomioiminen nettomääräisinä takaisinperinnästä huolimatta oikaisee tämän. Ennen oli ohjeena, että ”jos huomioitu laskelmassa tulona, niin huomioidaan perittäessä laskelmassa menona”, mikä on minusta ainakin tuntunut oikeudenmukaiselta ohjeelta.”

Takaisinperintä koskettaa suurta ihmismäärää, sillä Kela perii vuosittain takaisin esimerkiksi opintotukea noin 30 000 henkilöltä. Opintotuen saajat ovat usein nuoria pätkätyöläisiä ja pienituloisia.

 

Liikamaksut juontunevat ohjeiden vaikeaselkoisuudesta, Kelan toimintojen kankeudesta ja ihmisten nopeasti muuttuvista elämäntilanteista. Ihmiset harvoin purnaavat siksi, että liikaa maksettuja tukia on maksettava takaisin. Ydinkysymys on se, kuinka kaikkein pienituloisimpia kohdellaan takaisinmaksuprosessissa.

”Ei ole järkeä ajaa ihmisiä vasten tahtoaan ulosottoon ja luottotiedottomuuteen, jos vaihtoehtoja on olemassa.”

“Vahingossa liikaa saatu tuen siirtäminen ulosottoon on vastenmielistä, epäinhimillistä ja törkeää.”

“Kyllä ulosotto aiheuttaa monia käytännön vaikeuksia arkeen, mutta pahinta tässä on asenne köyhää ihmistä kohtaan.”


Sosiaalinen tekijä-blogin ylläpitäjät