Kielteisiä asenteita ruokkiva kehä lakivaliokunnassa?
Paljastaako tasa-arvoisen avioliittolain käsittelyprosessi lakivaliokunnan asiantuntijamenettelyn propagandateatteriksi, jossa jokainen valiokunnan jäsen voi valita mieleisensä esittäjän oman kantansa tueksi?
Lakivaliokunta käsitteli surullisen kuuluisassa kokouksessaan 25.6.2014 kansalaisaloitetta eduskunnalle avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta (KAA 3/2013 vp). Kokouksessa lakivaliokunta päätti, että kansalaisaloitteesta laaditaan mietintö. Äänestyksen kautta lakivaliokunta teki periaatepäätöksen, että mietintö valmistellaan siltä pohjalta, että kansalaisaloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset hylätään. (1)
- Kuva: Iiro Väisälä
Lakivaliokunta kuuli poikkeuksellisen suurta joukkoa asiantuntijoita (n. 70) valmistellessaan käsittelyä kansalaisaloitteesta eduskunnalle. Prosessin aikana kuullut asiantuntijat löytyvät eduskunnan sivuilta.
Miten on päädytty juuri näihin asiantuntijoihin? Soitto lakivaliokuntaan opetti seuraavaa: Virkamiehet tekevät perusehdotuksen siitä, keitä tämänkaltaisen prosessin aikana kuullaan. Lisäksi jokaisella valiokunnan jäsenellä on oikeus kutsua joku taho tai tahoja kuultavaksi. Paljon muuta soitto ei opettanutkaan: Valionkunta ei anna perusteluja sille, keitä he prosessien aikana kuulevat. Helsingin Sanomat (1.7.2014) valotti asiantuntijoiden valitsemisprosessia samansuuntaisesti. Perusperiaate vaikuttaa olevan, että valiokunnan jokainen jäsen saa kutsua asiantuntijoiksi henkilöitä, jotka vahvistavat jäsenen omaa näkemystä: ”’Jokainen valiokunnan jäsen, joka edustaa tiettyä näkemystä, saa kutsua paikalle henkilöitä, jotka kenties tukevat tätä näkemystä. Varmaan jokaisella meillä on tämänlaisia henkilöitä. Kaikkien kukkien annettiin kukkia’, Wallin kuvailee valiokunnan työskentelyä.” (2) Ilmeisesti kunkin jäsenen kutsumaa asiantuntijamäärää ei prosessissa ole rajoitettu.
Tämänkaltainen asiantuntijamenettely tuntuu mahdollistavan itseään vahvistavan kehän erityisesti silloin, kun kyse on vahvasti mielipiteitä jo ennakkoon jakavasta asiasta. Oletuksen paikkansapitävyys on mahdollista todentaa vasta silloin, kun asiantuntijalausunnot tulevat julkisiksi. Joitakin huomioita on kuitenkin mahdollista tehdä jo asiantuntijaluettelon perusteella.
Asiantuntijoiden taustojen jakautumisessa näkyy leimallisesti eri uskontokuntien laaja-alainen edustus. Toisaalta taas esimerkiksi järjestötaustaisia asiantuntijoita on selvästi vähemmän. Yhteiskunta- ja humanistisia tieteitä edustavat akateemiset asiantuntijat loistavat poissaolollaan. Ainoaksi kasvatustieteitä edustavaksi asiantuntijaksi on valikoitunut Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professori, vakaumuksellinen kristitty ja evoluutiokriitikko Tapio Puolimatka. Eri kirkkokuntien edustajia on kuultu laajasti mutta asiantuntijoiden joukossa ei ole yhtään eetikkoa tai moraalifilosofia, muutamia esimerkkejä mainitaksemme. Missä on aidosti pohtiva ja kriittinen ote lakivaliokunnan toiminnassa, mikäli asiantuntijatkin valitaan näin vahvasti arvopohjan mukaan?
Asiantuntijalausunnot julkistetaan vasta myöhemmin (kenties syksyn eduskuntakäsittelyn jälkeen), nyt saatavilla ovat ainoastaan lausunnot, jotka lausunnonantaja on itse julkaissut esimerkiksi blogissaan. Nopealla googlailulla löytyy vain kolme asiantuntijanäkemystä: aloitetta puoltava Pelastakaa Lapset ry:n lyhyt ja varsin pintapuolinen lausunto (3) sekä Puolimatkan ja Patmos lähetyssäätiön tutkimusjohtaja Juha Ahvion lakialoitetta vastustavat pitkät, tieteellisen artikkelin muotoa mukailevat tekstit. Viimeksimainittuja yhdistää konstruktivistinen uhkakuva siitä, että tasa-arvoinen avioliittolaki sosiaalistaisi yhteiskuntamme tyystin uuteen uskoon. He muotoilevat näkemyksiään esimerkiksi näin:
”Jos heteroseksuaalisen ja homoseksuaalisen parisuhteen välillä ei tehdä selvää eroa institutionaalisella tasolla, seksuaaliselta identiteetiltään epävarmojen nuorten on vaikea tiedostaa niiden erilaista merkitystä lasten kannalta. He saattavat vahvistaa omassa seksuaalisessa identiteetissään puolia, joita he eivät vahvistaisi, jos he olisivat tietoisia siitä, että he näin valitessaan loukkaavat tulevien lastensa oikeuksia.” (Puolimatka (4) ; 16.6.2014 tehty lisäys lausuntoon (5) ).
”homoseksuaalista käyttäytymistä – jonka useimmat homotutkijat tulkitsevat konstruktivistisista ja omaa valintaa ja tietoista suuntautumista painottavista lähtökohdista, eivät essentialistisista – alkaisi ilmetä enemmän ja tällöin myös homoseksin harjoittamisen heteroseksistä epidemiologisesti poikkeavat haitalliset lääketieteelliset seuraukset alkaisivat ilmetä entistä laajamittaisemmin.” (Ahvio (6) ).
Toivomme, että Puolimatkan ja Ahvion tekstit ovat lausuntojoukon asenteellisimmat tekstit. Mikäli joukossa on useampia vastaavankaltaisia ”asiantuntijalausuntoja”, joissa tieteellinen tai tieteellissävytteinen argumentaatio on valjastettu yhteiskunnallisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden jarruksi tarkoitushakuisesti ja tutkimustuloksia varsin erikoisiin suuntiin käännellen, on syytä vakavasti epäillä virkamiesten ja kansanedustajien arviointikykyä asiantuntijoita valitessaan.
Valiokuntatyöskentelystä puuttuu myös mitä ilmeisimmin toimintamalli, joka mahdollistaisi asiantuntijalausuntojen muodostaman kokonaisuuden riittävän monipuolisuuden ja tasapainoisuuden sekä laadukkuuden arvioinnin. Niin kauan kuin sellaista ei ole, tarvitaan meidän kaikkien valppautta ranskalaisen Pierre Rosanvallonin peräänkuuluttaman valvontademokratian hengessä. Pidetään siis ääntä asiantuntijamenettelyn ilmeisistä puutteista, erityisesti ennen syksyn eduskuntakäsittelyä. Ja toivottavasti useammalta taholta löytyy intoa käydä kaikki lausunnot läpi, jahka ne syksyllä julkaistaan. Ehkäpä tämänkaltaisessa päätöksenteossa käytettyjen asiantuntijoiden ja asiantuntija-argumenttien seurantaa olisi syytä harjoittaa myös laajamittaisemmin ja systemaattisemmin?
Sanna Ryynänen ja Mari Suonio, Itä-Suomen yliopisto
(1) http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/lavp_59_2014_p.shtml
(3) http://www.pelastakaalapset.fi/@Bin/1692194/Pelastakaa+Lapset+lausunto_090414.pdf
(4) http://www.tapiopuolimatka.net/asiantuntijalausunto
(5) http://www.tapiopuolimatka.net/99
(6) http://www.patmos.fi/filebank/5126-ahvio_Lakivaliokuntalausunto.pdf
Sosiaalinen tekijä 