Sosiaaliala ja digitalisaatio
Virtuaalinen pakopeli on uusi työväline sosiaalialalle
Learning life – pakopeli on virtuaalinen hyötypeli, ja sen tarkoituksena on nuorten ja nuorten aikuisten työ- ja opiskeluvalmiuksien sekä arjen hallinnan valmiuksien parantaminen.
Learning life – Mysteeri 24/7 -virtuaalinen pakopeli lanseerattiin marraskuussa 2021 Kajaanin ammattikorkeakoulun älysalissa, ja se on tarkoitettu avuksi nuorten ja nuorten aikuisten kanssa tehtävään ohjaustyöhön.
Peli kehitettiin Kelan rahoittamassa hankkeessa vuosina 2020–2021. Kehitystyö tehtiin monitoimijaisella yhteistyöllä, johon kuului muun muassa sosiaali- ja terveysalan lehtoreita, opiskelijoita, tutkijoita, pelisuunnittelijoita ja pelinkehittäjiä.
Learning life -pakopeli soveltuu laajasti käytettäväksi työskennellessä nuorten kanssa. Se sopii hyvin nuorten sosiaaliohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen menetelmäksi, kun halutaan edistää asiakkaiden elämän- ja arjenhallintaa, kuin myös asumiseen, opiskeluun, työhön ja vapaa-aikaan liittyviä asioita.
Learning life -peliä voidaan pelata virtuaalilaseilla tai tietokoneella. Peli on ensimmäisiä virtuaalilaseilla pelattavia sosiaalialan pelejä Suomessa, eikä niitä ole maailmaltakaan helppo löytää.
Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu olennaisesti valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan lisäksi nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä. (Sosiaalihuoltolaki 130/2014 17§).
Mikä on hyötypeli?
Hyötypeli (serious game) on peli, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole viihdyttää, vaan hyödyntää pelaamisen koukuttavuutta ja esimerkiksi opettaa ja edistää hyvinvointia – siis hyödyttää pelaajaa. (Serious Gaming Cluster Finland 2019.)
Hyötypelejä voidaan käyttää esimerkiksi terveyden edistämiseen, opetukseen ja kouluttamiseen (esim. Deen ym., 2014, Koivisto ym. 2016) Learning life -pelissä edistetään nuorten arjen hallintaa sekä opiskelu- ja työelämään tarvittavia taitoja.
Mitä on virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR)?
Virtuaalitodellisuus tai näennäis-/tekotodellisuus laajentaa todellisuuden käsitettä teknisin keinoin. Virtuaalitodellisuuden avulla jäljitellään todellisuutta.
Haju- maku-, näkö- ja kosketusaistien lisäksi muun muassa tasapainoaisti vaikuttaa yksilön kokemukseen todellisuudesta ja ne yhdessä muokkaavat ihmisen todellisuuskäsitystä. Jos siis aisteille tarjotaan muutettua todellisuutta, niiden kannalta tilanne on oikeasti olemassa ja yksilö kokee keinotodellisuuden totena. Näin voidaan esimerkiksi syrjäytymisuhan alla oleville nuorille ja nuorille aikuisille tarjota menetelmä arjen hyvinvoinnin hallintaan ja työ- ja opiskeluvalmiuksien parantamiseen viihdyttävässä muodossa.
Mikä on pakopeli?
Pakopeli on nykyisin varsin suositun pakohuoneen yläkäsite. Pakohuoneessa tavallisesti muutaman hengen joukkue yrittää yhteistyöllä ratkaista määräajassa tietyn määrän erilaisia pulmia. (Kortesuo 2018.)
Learning life -pelissä pelaaja pelaa peliä yksin ja ammattilainen seuraa pelaamista suoratoiston eli striimaamisen avulla.
Kuinka Learning life – Mysteeri 24/7 -peliä käytetään ohjaustyön välineenä?
Peliä voi esimerkiksi hyödyntää nuorten ammatillisessa kuntoutuksessa, etsivässä nuorisotyössä, nuorten työpajoilla, kouluissa, nuorisotyössä, lastensuojelussa, perhetyössä ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja nuorten asumispalveluissa.
Haluamme rohkaista kaikkia nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia kokeilemaan peliä!
Learning life -pelissä on kolme kenttää:
Kenttä 1: Aamurutiinit ja asunnon hankkiminen
Kenttä 2: Opiskelu- tai työpaikan hankkiminen
Kenttä 3: Arjen hallinta
Peliä voi käyttää yksilötyössä tai suoratoisto-ominaisuuden avulla myös ryhmän kanssa. Suosittelemme, että ammattilainen seuraa nuoren pelaamista näytöltä. Ammattilaisen on myös hyvä tuntea peli, jotta hän voi tarvittaessa ohjata tai auttaa nuorta pelin aikana.
Varsinainen ohjauskeskustelu käydään pelaamisen jälkeen. Ohjauskeskustelussa voi käydä läpi pelikokemusta, nuoren pelissä tekemät valintoja ja niiden yhteyttä nuoren omaan elämäntilanteeseen. Ohjauskeskustelun tueksi on tehty Ammattilaisen käsikirja, jossa on teemat ohjauskeskustelun tueksi.
Pelin kehityksen aikana on tutkittu sekä nuorten että ammattilaisten kokemuksia pelistä. (Koivisto ym. käsikirjoitus).
Nuorten mielestä peli on visuaalinen, motivoiva ja hauska. Peli on hyödyllinen, kun nuorena valmistautuu aikuiselämään ja oman vastuun ottamiseen sekä omaa elämää koskevaan päätöksentekoon.
- Pääsee kokemaan yksin asumista ja arjen asioista huolehtimista.
- Saa myös vinkkejä ja ohjeita toimivaan arkeen ja elämänhallintaan.
- Oppii työnhakutaitoja.
- Saa elämälle suuntaa.
Ammattilaisten mukaan asiat ja toimintatavat voivat jäädä pelillisyyden kautta paremmin mieleen ja rohkaista toimimaan niiden lailla.
- Peli on aktiivista tekemistä ja vaihtelua keskusteluun.
- On turvallinen ympäristö harjoitella ja samalla oppii näkemään valintojen merkityksiä.
- Konkretisoi asioita ja sitä kautta opitaan perustaitoja.
- Voi saada myönteisiä kokemuksia arjen hallintaan.
- On mahdollista sanallistaa avun tarvetta, hahmottaa ja selvittää arjen haasteita.
Ammattilaisten mukaan Learning life -peli avaa uudenlaisia mahdollisuuksia ohjaustyöhön ja keskusteluun nuorten kanssa. Sen avulla voi asettaa tavoitteita ja motivoida nuoria.
Pelaamisen avulla on myös mahdollista ymmärtää nuoren maailmaa ja hahmottaa nuoren elämäntilannetta. Peli antaa myös mahdollisuuden arkisten asioiden konkreettiseen harjoitteluun, tekemällä ja näkemällä oppimiseen.
Parhaimmillaan ammattilaisten ja nuorten yhdessä tekeminen voi myös herättää luottamusta viranomaiseen.
Learning life -pelin hyödyt
- Nuori on aktiivinen toimija.
- Asioita voi kokeilla ilman seuraamuksia.
- Nuori ja ammattilainen voivat vahvistaa vuorovaikutussuhdettaan.
- Peli toimii ohjauksen välineenä.
- Nuoren vahvuuksien, voimavarojen ja osaamisen tunnistaminen.
- Pelissä on opetuksellinen sisältö (arjen hallinta, tulevaisuuden valinnat).
- Nuoren tuen tarpeiden tunnistaminen toimii perustana palveluohjaukselle.
Mistä pelin voi hankkia?
Learning life – Mysteeri 24/7 on Kelan verkkokoulussa
Kuntoutuksen kehittämisen tuloksia Kelan verkkokoulussa (Moodle)
Huomaathan, että sivu vaatii rekisteröitymisen Kelan verkkokouluun.
Peli ja käsikirjat löytyvät myös tästä osoitteesta.
https://www.cleversimulation.com/learninglife ja https://store.steampowered.com/app/1811900/Learning_Life__Mysteeri_247/
Peli on maksuton, ja se on sekä PC-versiona että Oculus 2 -laseilla pelattavana virtuaalipelinä. Peli on tehty ensisijaisesti virtuaalilaseilla pelattavaksi. Virtuaalilasit on hankittava erikseen.
Lisätietoja: kaijus.varjonen@laurea.fi, kati.nykanen@laurea.fi kyosti.koskela@kamk.fi
Teksti:
Kaijus Varjonen, Laurea-ammattikorkeakoulu
Elina Kauhanen, Laurea-ammattikorkeakoulu
Kati Nykänen, Laurea-ammattikorkeakoulu
Jaana-Maija Koivisto, HAMK Smart
Taina Romppanen, Kajaanin ammattikorkeakoulu
Lähteet ja lue lisää:
Deen M, Heynen EJE, Schouten BAM, van der Helm PGHP & Korebrits AM. 2014. Games [4Therapy] Project: Let’s talk! Games for Health. Proceedings of the 4th conference on gaming and playful interaction in healthcare, 15–26.
Helminen, J. (toim.). 2016. Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä. Edita.
Koivisto, J-M., Multisilta, J., Niemi, H., Katajisto, J., & Eriksson, E. 2016. Learning by playing: A cross-sectional descriptive study of nursing students’ experiences of learning clinical reasoning. Nurse Education Today, 45, 22–28. doi:10.1016/j.nedt.2016.06.009.
Koivisto ym. Designing and developing virtual reality escape game for youth vocational rehabilitation. Käsikirjoitus.
Kuuluvainen, S., Heinonen, S., Koivisto, J-M., Nykänen, K. & Romppanen, T. 2021.Yhteispelillä syntyy virtuaalinen pakopeli ammatilliseen kuntoutukseen. Hamk smart. Viitattu 7.12.2021. https://unlimited.hamk.fi/hyvinvointi-ja-sote-ala/yhteispelilla-syntyy-virtuaalinen-pakopeli-ammatilliseen-kuntoutukseen/#.Ya22nI1xeUn
Sosiaalihuoltolaki 130/2014 17§
Sosiaalityö hiljaisuuden kulttuuria murtamassa podcast-sarjalla
“Me ollaan sosiaalityön maisterityön opiskelijoita Kokkolan yliopistokeskus, Chydeniuksesta. Meidän tarkoitus on herättää keskustelua taloussosiaalityöstä”. Näillä alkusanoilla sukelsimme taloussosiaalityötä koskeviin teemoihin podcast-sarjassamme.
Suoritimme sosiaalityön maisteriopintojen Käytännöt III-opintojaksoa Jyväskylän yliopistossa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa keväällä 2021. Aiheena oli meille melko tuntematon taloussosiaalityö. Tarkoituksenamme oli syventyä taloussosiaalityön sekä tiede- ja digitaalisen viestinnän tarjoamiin mahdollisuuksiin sosiaalityössä.
Myönnettäköön, että taloussosiaalityö ei ihan alkuun herättänyt meissä kummassakaan ihastuksen tunteita. Olimme kuitenkin havainneet, kuinka tärkeää taloussosiaalityön osaaminen sosiaalityöntekijälle on, ja kuinka laajasta ja monitasoisesta ilmiöstä tai perspektiivistä taloussosiaalityössä on tosiasiallisesti kyse. Olemme nyt molemmat innostuneet aiheesta ja haluamme jakaa oppimaamme ja ymmärrystämme myös muille!
Opintojakson aikana teimme yhdessä ja erikseenkin taloussosiaalityöstä erilaisia tiede- ja digiviestintään liittyviä työtehtäviä. Antoisin ja hauskin, mutta samalla meille haastavin tehtävä oli podcast-sarjan tuottaminen ja toimittaminen.
Emme olleet koskaan aiemmin tehneet mitään tällaista, joten emme voineet nojata aiempaan kokemukseen. Yllätykseksemme tämä oli myös Kokkolan yliopistokeskukselle uusi toimintamuoto. Aloitimme siis jotakin uutta ja ainutlaatuista.
Erilaiset suoratoistopalvelut sisältävät runsaasti podcasteja mitä kummallisimmista aiheista. Miksi siis sosiaalityössä ei hyödynnettäisi tällaista mahdollisuutta? Tartuimme ideaan innokkaina, koska se tuntui raikkaalta tavalta tuoda sosiaalialan näkökulmaa esiin.
Halusimme herättää luovalla ja hauskalla tavalla sosiaalityön asiantuntijoiden keskuuteen mielenkiintoa taloussosiaalityön tieteellistä suuntausta kohtaan. Emme toki ole ainoita tai ensimmäisiä podcast-jaksojen tekijöitä sosiaalialalla, ja pääsimmekin harjoittelumme aikana tutustumaan olemassa oleviin ja todella asiantunteviin sosiaalityön ja yhteiskunnallisia ilmiöitä käsitteleviin podcasteihin.
Ilmiönä taloussosiaalityö on monitasoinen. Siihen sisältyy yksilöiden talouteen ja asumiseen liittyviä kysymyksiä, yhteiskunnan rakenteet, poliittiset kysymykset sekä tietenkin sosiaalityön mahdollisuudet vaikuttaa ja parantaa ihmisten taloudellisia toimintamahdollisuuksia.
Havaittuamme siihen, kuinka laajasta ilmiöstä tai orientaatiosta taloussosiaalityössä on kyse. Ymmärsimme myös, että emme voi käsitellä aihetta vain yhden jakson verran, vaan tarvitaan kokonainen podcast-sarja!
Perehtyessämme taloussosiaalityötä koskeviin tutkimuksiin ja menetelmiin, saimme valtavasti ideoita ja teemoja jaksoihin. Päädyimme tuottamaan ja toimittamaan neljä jaksoa, jossa toimme esiin erilaisia näkökulmia taloussosiaalityöstä.
Etukäteen jännitimme jaksojen nauhoitusta, mutta se oli teknisesti yllättävän helppoa. Tosin meillä ei ollut sen kummoisempia välineitä kuin omat läppärimme.
Korona-pandemian vuoksi jaksot nauhoitettiin täysin etänä. Toisin sanoen emme edes tavanneet toisiamme tai haastateltaviamme kertaakaan, mutta siitä huolimatta työskentelymme oli sujuvaa ja luontevaa.
Haluammekin rohkaista kokeilemaan uusia vaikuttamisen ja viestinnän muotoja, vaikka tekniikka ei olisi vahvinta osaamista! Emme mekään osanneet (tai niin luulimme), mutta hyvin selvisimme, ja meillä oli hauskaa. Aikataulujen yhteensovittaminen oli ajoittain haastavaa, mutta hyvin jaksojen nauhoitus onnistui niin saunassa kuin varastossakin.
Olimme onnekkaita ja kiitollisia mahtavista vieraistamme, joita saimme haastatella podcast-jaksoissamme. Samalla saimme itse ainutlaatuisen mahdollisuuden syventää ymmärrystämme taloussosiaalityöstä.
Kirsi Niukon haastattelu taloussosiaalityön psykososiaalisesta orientaatiosta osoitti, kuinka laadukasta ja asiantuntevaa tietoa ja taitoa gradu voi parhaimmillaan sosiaalityölle ja -työntekijälle tuottaa. Suomen Pankin neuvonantajan Anu Raijaksen kanssa saimme mahdollisuuden antoisaan ja asiantuntevaan keskusteluun talousosaamisen tulevaisuudesta ja merkityksestä taloussosiaalityössä.
Kaiken kaikkiaan oppimme valtavasti niin tiede- ja digitaalisesta viestinnästä kuin taloussosiaalityöstä. Olemme tässä harjoittelussamme raapaisseet vain pintaa, mutta esimerkiksi podcastiemme tarkoituksena olikin herättää kuulijoissamme keskustelua ja pohdintaa taloussosiaalityön tarjoamista mahdollisuuksista.
Digitalisaatio tarjoaa sosiaalityölle paljon mahdollisuuksia ja potentiaalia tavoittaa eri asiakasryhmiä sekä asiantuntijoita.
Digitaalinen viestintä ei korvaa kasvokkaista vuorovaikutusta, mutta se voi olla yksi viestintätavoista muiden mukana. Esimerkiksi nuorten maailma on siirtynyt älylaitteisiin ja erilaisille somekanaville, joissa myös meidän sosiaalityön asiantuntijoiden tulisi olla mukana, jos haluamme kohdata nuoria heidän omissa ympäristöissään.
On aika rikkoa sosiaalityön hiljaisuuden kulttuuria ja astua rohkeasti podcastien, blogien ja vlogien maailmaan!
Eeva Zheng ja Katja Mallat
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylän yliopisto
Tutustu tarkemmin taloussosiaalityöhön;
Lue lisää:
Zechner Minna, Karjalainen, Sirpa ja Viitasalo Katri (toim.) (2019) Avauksia taloussosiaalityöstä. Jyväskylän yliopisto. Kokkolan yliopisto.
Viitasalo, Katri (2021) Taloudellisen kyvykkyyden vahvistaminen ja mekanismit sosiaalityössä Teoksessa Aila-Leena Matthies, Kati Turtiainen & Anu-Riina Svenlin (toim.) Aikuissosiaalityö. Tieto, käytäntö ja vaikuttavuus. Gaudeamus, 218–230.
Viitasalo Katri (2018) Äitien pyrkimykset ja toimintamahdollisuuksien valikko: käsitteellinen tutkimus äitien taloudellisista toimintamahdollisuuksista. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
Sherraden, Margaret & Jin Huang (2019) Financial Social Work https://doi.org/10.1093/acrefore/9780199975839.013.923
Raijas, Anu (2020) Kartoitus talousosaamisen edistämistoiminnasta Suomessa vuonna 2020. Suomen Pankin yleistajuiset selvitykset.
Suomen Pankki (2020) Suomen Pankin Ehdotus Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi 2020. Suomen Pankin yleistajuiset selvitykset.
Sosiaalinen tekijä 